Lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille ei juuri vaikuttanut Suomeen saapuvien opiskelijoiden määriin
Suomessa otettiin käyttöön lukuvuosimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille vuonna 2017. Maksujen epäiltiin vähentävän ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää huomattavasti, kuten tapahtui Ruotsissa vuonna 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön tänään julkaiseman raportin mukaan näin ei ole kuitenkaan tapahtunut Suomessa. Jo toisena vuonna maksujen käyttöönoton jälkeen hakijamäärät ovat maksuja edeltävällä tasolla.
– Tämä kertoo siitä, että korkeakoulumme ovat houkuttelevia ja niillä on kiinnostavia ja laadukkaita tutkinto-ohjelmia, sanoo elinkeinopoliittinen asiantuntija Heikki Holopainen Sivistystyönantajista.
Korkeakoulut ovat alkuvaiheessa myöntäneet paljon apurahoja lukuvuosimaksujen kattamiseen. 74 % maksuvelvollisista opiskelijoista sai apurahan lukuvuosimaksujen kattamiseen joko kokonaan tai osittain.
– Aiemmin EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisten koulutus kustannettiin suoraan budjettivaroista, nyt korkeakoulut voivat myyä koulutusosaamistaan, kuten korkeakoulut muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. Ruotsin kokemuksesta tiedämme, että apurahojen osuus vähenee nopeastikin ensimmäisten vuosien jälkeen ja opinnoistaan itse maksavien osuus kasvaa, huomauttaa Holopainen.
Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä on vielä tekemistä. Useimmat ulkomaalaiset opiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen töihin, mutta alle puolet valmistuneista on töissä Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen.
– Tilanteessa, jossa yritykset potevat osaajapulaa, tämä on erinomainen, mutta alihyödynnetty mahdollisuus. Korkeakoulujen ja työelämän kannattaa tehdä yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi suomalaisille työmarkkinoille. Tästä hyötyvät opiskelija, korkeakoulu, työelämä ja yhteiskunta laajasti, Holopainen jatkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 13.11. väliraportin korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönotosta.
Lisätietoja:
Elinkeinopoliittinen asiantuntija Heikki Holopainen, p. 0400 639 331