Koulutusviennin kotikutoisia esteitä tulee viipymättä purkaa – haastattelussa Omnia Educationin Mervi Jansson
Koulutusvienti on koulutukseen, koulutusjärjestelmään tai siihen liittyvään osaamisen siirtoon pohjautuvaa liiketoimintaa, josta ulkomainen taho maksaa. Suomalaisella koulutusosaamiselle on kysyntää maailmalla. Opetushallituksen tuoreen selvityksen mukaan Suomen koulutusviennin arvo ylsi viime vuonna jo puoleen miljardiin euroon. Poikkeuksellisesta koronatilanteesta huolimatta, koulutusvienti kasvoi vuoteen 2019 verrattuna lähes 30 prosenttia. Tietyt lainsäädännön ja rahoituksen pullonkaulat uhkaavat kuitenkin hidastaa kasvua.
Omnia Education Partnership Oy on koulutuksen kansainvälistymispalveluita tarjoava yritys. Haastattelimme sen toimitusjohtajaa, Mervi Janssonia, koulutusviennin nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Miten korona on vaikuttanut toimintaanne?
– Vuosi 2020 oli hyvä koronasta huolimatta. Teimme paljon töitä, jotta saimme digitalisaatiota eteenpäin. Saimme myös uusia liiketoimintamalleja käyttöön. Voitimme ison tarjouskilpaillun ja meille myönnettiin Business Finlandin tukea. Parin vuoden tähtäimellä näyttää myös hyvältä; panostamme toimintaamme, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen jatkuvasti, Mervi Jansson aloittaa.
– Onkin sääli, että suurin kasvun hidaste on alan tki-rahoituksen puute. Etenkin sen jälkeen, kun määritelmä midcap-yrityksestä muuttui Business Finlandissa. Määritelmäkysymys tulisi puida TEM:ssä sillä EU-määrittelee vain pk-yrityksen. Omistajamme toimivat toki pääsääntöisesti julkisella rahoituksella, mutta meille ei tule sitä kautta rahoitusta, sillä valtionosuutta ei edes saa kohdistaa kaupallisen toiminnan kehittämiseen. Meidät on juuri siksi yhtiöitetty, koska toimimme kilpailluilla markkinoilla. Business Finland on kuitenkin linjannut, että omistuspohjan vuoksi emme nyt saa tki-rahoitusta, mikä hidastaa toiminnan kehittymistä ja alan kasvua, Jansson toteaa.
– Tilanne on todella valitettava koska aikuiskoulutukselle ja jatkuvalla oppimiselle on suuri tarve Euroopassa. Suomessa on siihen osaamista, jonka vienti tuotteiksi ja palveluiksi vaatisi vielä edelleen kehittämistä, jatkaa Jansson.
Miltä koulutusviennin tulevaisuus näyttää?
– Aiemmin kertomani määritelmä vaikuttaa. Pelkällä tulorahoituksella kasvu on hidasta. On erikseen projektiluonteista rahaa, jota käytetään aina kunkin projektin toteuttamiseen. Mutta nyt varsinaiseen koulutusviennin kehittämiseen ei ole rahaa. Jos halutaan, että ala kasvaa ja tuo Suomeen tuloja, tulisi antaa siihen mahdollisuuksia, Jansson avaa.
– Suomalaiselle osaamiselle on maailmalla tarvetta, mutta nyt se muotoutuu vain projekteiksi. Pitäisi huomioida, että koulutusviennissä, kuten vientitoiminnassa ylipäätään, myyntiajat ovat pitkiä, vuosi on lyhyt aika. Tilannetta muuttaa myös maailman politiikka. Mitä tahansa voi tapahtua, sanoo Jansson.
– Toivoimme lainsäädännöstä muutosta siten, että EU-kansalainen voisi tehdä tutkintotavoitteista koulutusta tilauskoulutuksessa. Sen pitäisi olla mahdollista myös ammatillisessa koulutuksessa. Jostain kumman syystä Suomen päättäjät eivät ole innostuneet muuttamaan tilannetta, vaikka kysyntää olisi ja vientituottoja olisi saatavilla. Otan esimerkin edellä kerrotusta. Ulkomailla on töissä suomalaisia, jotka haluaisivat suorittaa tutkinnon, jonka työnantaja maksaisi. Tämä ei ole tällä hetkellä mahdollista, kertoo Jansson.
– Niin Suomessa kuin EU:ssa on todettu ääneen, että aikuiskoulukseen tulee satsata. Meillä olisi tarjottavaa. Suomalaisille koulutuksen järjestäjille tämä olisi tärkeä mahdollisuus. Ikäluokat pienenevät, meillä olisi kapasiteettia tarjota koulutusta esimerkiksi eurooppalaisten verkostojen kautta. Kyseessä voisivat olla suomalaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Mutta Eurooppaan tämä vienti ei ole mahdollista johtuen omista rajoituksistamme. Kuvitelkaa jokin muu ala, jossa rajoitteena on, että Eurooppaan ei saa harjoittaa vientiä, ihmettelee Jansson.
Mitä toiveita sinulla on päättäjille ajatellen koulutusviennin tulevaisuutta?
– Mahdollisuuksia tulee tosiasiassa antaa. Pitää nähdä, että ammatillisessa koulutuksessa on potentiaalia ja pitää mahdollistaa ammatillisen koulutuksen tutkintojen tilauskoulutus EU-kansalaisille, painottaa Jansson.
– Tarvitaan tavoitteellista otetta kehittää tuotteita koulutusvientiin. Me koulutusviennin toimijat haluamme olla tasavertaisia muiden vientialojen kanssa. Suomalaiselle koulutusosaamiselle on kysyntää, koulutuksemme on laadukasta ja sitä tulisi voida viedä myös EU-alueelle. Lopuksi vielä esimerkki, joka kuvaa tilannetta. Saksa, joka on EU:n hännän huippu digitaidoissa rahoittaa Unescolle COVID-19 projektia, jossa tuetaan ammatillisen koulutuksen digitaitojen kehittämistä. Toteutamme parhaillamme tätä projektia Unescon kumppanina. Suomalaisena yrityksenä voimme ketterästi solmia kumppanuuksia yk-järjestöjen kanssa, mutta vastaava malli ei toimi Suomessa. UM:n kanssa on keskusteltu rahoitusinstrumenteista jo pitkään, mutta toistaiseksi muutosta ei ole tapahtunut, lopettaa Jansson.