Koulutuspolitiikkaa linjatessa pitää näkyä keskeisesti myös elinkeinoelämän tarpeet
Maan hallitus valmistelee pitkäjänteisen koulutuksen kehittämiseksi vuoteen 2040 ulottuvaa toimenpide- ja visiokokonaisuutta: koulutuspoliittista selontekoa. Siitä on käyty yllättävän vähän keskustelua julkisesti, vaikka sen on tarkoitus visioida ja linjata koulutusta pitkälle tulevaisuuteen. Odotettu ja melko salassa valmisteltu lausuntoversio oli pettymys monelle, sillä siitä toivottiin puolustuspoliittisen selonteon kaltaista laajasti hyväksyttyä asiakirjaa. Nyt lausunnoilla ollut versio oli puutteellinen. Esimerkiksi elinkeinoelämän osaajatarpeet eivät näy asianmukaisesti.
Selonteossa kaavaillaan ammatillisen koulutuksen oppilaitosten karsimista. Tämä on osaajatarpeisiin vastaamisen näkökulmasta aivan väärä suunta. Laaja koulutuksen järjestäjäverkko tulee nähdä erityisesti jatkuvan oppimisen ja osaavan työvoiman turvaamisen väylänä. Jäsenemme, eli yksityismuotoiset tai yritysten omat ammatilliset oppilaitokset, ovat keskeinen osa tätä verkkoa. Ei ole perusteita pienentää verkostoa, jolloin uhkana on menettää erikoistuneiden, lähellä työelämää toimivien alojen erikoisosaamista. Ilman ammatillisille oppilaitoksille annettua laajaa toimintakirjoa Suomen osaamistasoa ei saada nostetuksi.
Osaamista ja osaamistasoa nostetaan tehokkaasti vahvistamalla ammatillista osaamista
Jatkuvaa oppimista ei käsitellä selonteossa juuri ollenkaan, vaikka se on koko yhteiskuntamme keskeisin koulutuksen kehittämisen osa-alue. On muistettava, että suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia, jolloin työssä olevien osaamisen päivittäminen ja kehittäminen korostuvat. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen palveluiden tuottajien verkostoa pitää kehittää ja niitä tarjoavien ammatillisten oppilaitosten toimintaa vahvistaa. Myös yritysten oppilaitokset tulee jatkossakin nähdä keskeisinä ammattilaisten osaamisen kehittäjinä.
Visiossa tulisi näkyä selkeästi se, että osaamistasoa ja yksilöiden työmarkkinakelpoisuutta voidaan nostaa myös syventämällä ammatillista osaamista – aina ei tarvita uutta tutkintoa, korkeakoulutuksesta puhumattakaan. Osaamista ja osaamistasoa nostetaan tehokkaasti vahvistamalla ammatillista osaamista: täydentämällä perusosaamista täydennyskoulutuksin, jatkokoulutuksin ja täsmä- ja lyhytkoulutuksin. Tämä on myös yritysten tarpeita vastaavaa toimintaa: syvennetään osaamista, koulutetaan tarvittavat osat.
On hyvä, että selonteossa tunnistetaan varhais- ja perusasteen keskeinen merkitys oppimisen peruspohjana. Selonteossa tulisi kuitenkin linjata, että perusosaamisen tason tulee olla sellainen, että yksilöllä on mahdollisuus pärjätä esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa peruskoulun käytyään. Nyt osaamisen tasoerot kantautuvat koko koulutuspolun läpi, eikä oppimiseroja saada kavennettua.
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry – Toiminnanjohtaja Soile Koriseva
Sivistystyönantajat ry – Elinkeinopoliittinen asiantuntija Jussi-Pekka Rode
Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä Helsingin Sanomissa.