» Uutishuone » Uutiset » Koulutusala ja jaksaminen: huolehtimalla aivoterveydestä tuetaan lasten, nuorten ja työikäisten hyvinvointia ja oppimista

Koulutusala ja jaksaminen: huolehtimalla aivoterveydestä tuetaan lasten, nuorten ja työikäisten hyvinvointia ja oppimista

Huoli lasten ja nuorten jaksamisesta sekä heikentyvistä oppimistuloksista keskusteluttavat suomalaisia. Samaan aikaan huolta kannetaan yhtä lailla työikäisten hyvinvoinnista ja työkyvystä. Osaamista korostavassa yhteiskunnassa nämä jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet on otettava tosissaan.

Aivoliitto on käynnistänyt vuonna 2021 kansallisen aivoterveysohjelman, jossa keskitytään niin lasten ja nuorten, työikäisten kuin ikääntyvien aivoterveyteen ja siihen vaikuttaviin suojaaviin tekijöihin. Haastattelimme kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijoita siitä, mihin seikkoihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota, kun puhumme oppimisesta tai työkyvyn tukemisesta erityisesti aivojen toiminnan kannalta.

Nina Sajaniemi on neuropsykologian erikoispsykologi ja kasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Nina on mukana erityisesti ohjelman lapsia ja nuoria käsittelevässä osuudessa. Kaisa Hartikainen on neurologian erikoislääkäri, käyttäytymisneurologian tutkimusyksikön johtaja (PIRHA) ja toimii ohjelmassa johtavana aivoterveyden asiantuntijana panostaen erityisesti työikäisten ja ikääntyvien aivoterveyteen. Markku Holmi on Aivoliiton koordinoiman kansallisen aivoterveysohjelman ohjelmapäällikkö ja Tarja Keltto toimii ohjelmakoordinaattorina.

Mihin aivoterveyden kannalta tärkeisiin kysymyksiin tulisi kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kannalta, erityisesti ajatellen koulussa oppimista?

Aivojen säätelytoiminnot, ns toiminnanohjaustoiminnot, kehittyvät hitaasti aina 20-25 vuoden ikään saakka. Aivojen kehitykselliset erityispiirteet tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon oppimisympäristöjä suunniteltaessa.

– Lapset ja nuoret eivät ole niin itseohjautuvia kuin on ajateltu, Nina aloittaa.

– Ohjelmassamme painotamme tietoa, joka on tärkeää kasvatuksen ja koulutuksen toimijoille. Digitaalisessa oppimisympäristössä toimimisen haittoihin olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, erityisesti älypuhelinten kohdalla. Oppilaiden liiallinen sosiaalisen median käyttö haittaa oppimista ja kuormittaa aivojen tiedonkäsittelykapasiteettia. Kännyköiden käyttö on myös lisännyt esimerkiksi kiusaamista, joka taas vaarantaa aivoterveyttä, kun lapsi ja nuori kokee torjutuksi tulemista, Nina jatkaa.

– Digitalisaatioon liittyy toki myös positiivisia mahdollisuuksia, kuten saavutettavuus, Kaisa toteaa.

Liiat vaatimukset kuormittavat lapsia ja nuoria

– On tärkeää huolehtia, että lapset ja nuoret saavat riittävästi palauttavaa unta. Palautumisen ja kuormituksen tasapainosta tulee huolehtia. Myös rauhallista asioihin syventymistä ja tekemistä tulee tukea. Digitaalisten oppimisympäristöjen rinnalla on tärkeää ylläpitää myös kädentaitoja. Uusia digitaalisia työkaluja tulisi käyttää opetuksessa oppilaiden ikäkausi huomioiden, toteaa Kaisa.

– Näen, että uupumus kouluissa alkaa olla ongelma. Lasten ja nuorten elämän kokonaisuus ei saa olla liian kuormittavaa, eikä vaatimuksia saa jatkuvasti lisätä ilman, että samalla jostain päästä kevennetään vaatimusten listaa, Kaisa sanoo.

Kiusaamiseen, henkiseen väkivaltaan pitää haastateltujen mielestä puuttua tiukasti.

– Toivon todella, että voisimme kasvattaa lapsia ja nuoria sallivampaan ympäristöön, missä jokainen voi kasvaa omanlaisekseen. Pitäisi olla turvallista kasvaa siksi, mitä olet. Erilaisuus tulee hyväksyä. Ja pitää mielessä se tosiseikka, että samalla kun olemme samanlaisia, niin olemme myös erilaisia, Kaisa jatkaa.

Lukemisen taitoa ei saa unohtaa

– On huolestuttavaa, että lukuinto ja lukutaito näyttävät olevan hiipumassa. Tämä on tapahtunut samanaikaisesti, kun digitalisaatio on voimakkaasti lisääntynyt. Aivojen näkökulmasta ajattelun taitojen vahvistuminen vaatii kielen monimutkaisia rakenteita. Lukemisella on toinenkin tärkeä tehtävä: se auttaa keskittymään. Välitöntä mielihyvää tuottavat ja vähäistä ponnistelua vaativat digiympäristöt vahvistavat lyhytjänteisyyttä, Nina tarkentaa.

– Käytännön kannalta pitäisi myös kiinnittää huomiota siihen, että eri ohjelmistot olisivat aivoergonomisia. Koulussa saattaa olla käytössä monta eri järjestelmää. Näitä järjestelmiä pitäisi ylipäätään kehittää tukemaan motivaatiota, eikä kuormittamaan. Pääsy valtavan tiedon lähteille on lähtökohtaisesti digitalisaatiossa hyvä asia, mutta edellyttää sekä riittävää kehitystasoa että hyvää digilukutaitoa, kertoo Kaisa.

– Lasten ja nuorten oppimisen tulee tapahtua moniaistisesti ja -kanavaisesti. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi tarvitaan käsillä tekemistä ja liikkumista, Tarja korostaa.

Miten työikäinen voi huolehtia aivoterveydestään ja miten työpaikka voi tätä tukea?

Kansallisen aivoterveysohjelman yksi tärkeä tavoite on tuoda esiin unen merkitystä. Unelle pitäisi antaa sen ansaitsema arvostus.

– Unen aikana tapahtuu palautumista, hormonaalista toimintaa ja aivojen puhdistamista, muistin vahvistamista ja tunnesäätelyä jne. Riittävä ja laadukas uni tukee myös hyvää mieltä ja hyvinvointia, Kaisa sanoo.

Työpaikkojen kulttuuriin tulisi kiinnittää huomiota. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty.

– Aikuisenkin täytyy saada olla turvallisesti oma persoonansa työpaikoilla. Lisäksi, jos työtä on liikaa, pitäisi olla turvallista sanoa, että työtä on liian paljon. Aivoergonomia liittyy vahvasti työpaikan kulttuuriin, työtapoihin ja -välineisiin. Aivojen toiminnanohjaus pelaa kuormittuneena huonommin. Tällöin sekä työn laatu että kyky tehdä terveyttä ja hyvinvointia tukevia valintoja heikkenee. Aivot ovat työpaikan, yksilön ja yhteiskunnan tärkein resurssi, jatkaa Kaisa.

Työtä pitää voida tehdä ilman jatkuvaa kuormitusta

– Organisaation avainhenkilöt ovat keskeisessä roolissa, kun rakennetaan aivoergonomista työympäristöä. On hyvä pohtia yhdessä, miten aivoergonomiaa tuetaan. Pitää löytää tasapaino, jossa huomioidaan myös yksilöllisyys, Markku sanoo.

Aivoergonomia työpaikoilla tarkoittaa käytännössä sitä, että työn tekeminen ei kuormita liiallisesti aivoja. Aivojen toiminnan reunaehdot ja hyvinvointi tulee huomioida. Kognitiivisten toimintojen lisäksi tunnetoiminnot liittyvät aivoergonomiaan.

– Tunnetoiminnoissa on vahvat evoluution myötä rakentuneet verkostot. Aivoissa tunneverkostoilla on tietyt lainalaisuudet, jotka pitää huomioida työn tekemisessä ja työilmapiirissä. Työkulttuuriin liittyviä, aivoergonomiaa tukevia seikkoja on esimerkiksi se, että sovitaan siitä, miten ja koska työhön liittyviä viestejä lähetetään, Kaisa kertoo.

– Kun ympäristö on aivoergonominen, se suojaa stressiltä, hän lisää.

Aivoterveydestä huolehditaan pitämällä perusasiat kunnossa

– Ihmisen aivotoiminnan lainalaisuudet ovat pysyneet muuttumattomina tuhansien vuosien ajan. Olisi tärkeä pitää mielessä, että aivoterveydestä huolehtiminen on periaatteessa yksinkertaista. Selkeä ohje on esimerkiksi se, että kaikki mikä edistää sydänterveyttä, edistää myös aivoterveyttä. Riittävä lepo ja uni, sosiaalinen kanssakäyminen ja liiallisen kuormituksen välttäminen auttavat aivoja voimaan hyvin ja esimerkiksi uuden oppiminen mahdollistuu, haastateltavat toteavat.

– Aivoterveydestä pitää puhua enemmän ja muistuttaa, että aivoterveyttä rakennetaan yhdessä. Aivot ovat tärkein pääomamme, he sanovat lopuksi.

Jaa

Seuraa