Koulutusala ja jaksaminen: HAMKin markkinointiviestinnän suunnittelija Kia Partanen: on innostavaa työskennellä arvojeni mukaisesti

Koulujen ja oppilaitosten arjen onnistunut pyörittäminen vaatii monen ammattiryhmän osaamista ja yhteistyötä. Opettajien, ohjaajien ja rehtoreiden lisäksi oppilaitoksissa työskentelee monia muita ammattilaisia, muun muassa tutkimusinsinöörejä ja sihteereitä, TKI-asiantuntijoita ja suunnittelijoita, työhön valmentajia ja siistijöitä.

Aloitimme keväällä 2022 juttusarjan, jonka teemana on alamme jaksaminen ja hyvinvointi. Olemme haastatelleet aiheesta opettajia ja rehtoreita/johtajia, mutta nyt haluamme kääntää katseen koulujen ja oppilaitosten muun henkilöstön puoleen.

Poikkeukselliset ajat heijastuvat koko työyhteisöön ja kaikkiin heihin, jotka huolehtivat organisaatioidensa toimintakyvystä. Miten omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista sitten kannattaisi pitää huolta? Tätä kysyimme Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin markkinointiviestinnän suunnittelija Kia Partaselta, joka työskentelee biotalousosaamisen yksikössä. Hänen työnsä käsittää biotalousalan koulutusten markkinointia ja koulutusten sekä yksiön viestinnän tehtäviä.

Mikä työssäsi innostaa?

– Innostun monesta asiasta. Nykyisessä työssäni minua innostaa erityisesti se, että saan työskennellä arvojeni mukaisessa maailmassa. Minulle vihreät arvot ja kestävä kehitys ovat tärkeitä. Kun saan työskennellä sellaisten koulutusten parissa, jotka edistävät tätä tavoitetta, niin se tuo energiaa. Maailma tarvitse uusia tekijöitä ja olen innoissani, kun saan olla mukana tuomassa uusia ihmisiä alalle, Kia kertoo.

– Olen kouluttautunut tradenomiksi, biotalouden taustaa minulla ei ole. Markkinointi ja viestintä ovat minun juttuni, mutta on hienoa nähdä, miten itsekin oppii ja pääsee biotalouden maailmaan sisään. Pääsen näkemään, miten asioita oikeasti edistetään! Alan untuvikkona saan ”suomentaa” termejä ja kertoa kaikesta hienosta toiminnastamme. Biotalousalan osaajille heidän työnsä voi olla arkista, mutta meitä muita alan saavutukset jaksavat aina innostaa ja niistä pitää viestiä. Työyhteisömme on myös innostava. HAMKissa on hyvää porukkaa ja draivia viedä asioita eteenpäin. Se on todella inspiroivaa! Hymyilee Kia.

Miten huolehdit jaksamisestasi?

– Työn rajaaminen on tärkeää. Pitää tunnistaa oma luonteensa, esimerkiksi, että minä olen innostuja. Ei ole realistista aina sanoa, että kaikki onnistuu ja olen kaikessa mukana. Pitää itse osata vetää rajoja, sitä on pakko opetella, Kia sanoo.

– Avoimuus on todella tärkeää. Minulla on mielettömät esihenkilöt! Meillä arvostetaan avoimuutta, ja kun jaksamisen raja lähenee tai se on jo ylitetty, saa esihenkilöltä tukea. Kerron itse jaksamiseen liittyvistä haasteistani, ja esihenkilöni tunnistaa ne myös. Keskustelemme omassa työyhteisössä siitä, mihin kaikkeen on aikaa. Kyse on paljon työpaikan kulttuurista. Olen kiitollinen, että työyhteisössämme ymmärretään, että aina ei voi jaksaa, toteaa Kia.

– Vapaa-ajan ja työn selkeä erottaminen on jaksamisen kannalta tärkeää. Olen siinä tarkka. Aikaisemmin työskentelin asiakaspalvelutehtävässä, eikä työtä voinut viedä kotiin, ja toimin edelleen niin. Asiakaspalvelutyöstä on ollut muutenkin hyötyä; meillä kaikillahan on omat asiakkaat, minulle niitä ovat yksikkömme koulutukset sekä potentiaaliset hakijat. Hyvän asiakaspalveluun lähtökohtana on, että muistaa, kenelle työtä tehdään, Kia painottaa.

Miten omassa tehtävässäsi voit parhaiten tukea työyhteisön jaksamista?

– Kuuntelemalla muita ja tunnistamalla heidän jaksamisensa rajoja. Keskityn toisten kuunteluun nykyään paljon. Tarkoituksena ei ole muuttua yksikön psykologiksi, siihen on olemassa ammattilaiset. Mutta aito läsnäolo ja kuuntelu on tärkeää. Pysähtyminen ja kuunteleminen, Kia sanoo.

– Olen ratkaisukeskeinen ja positiivisen ajattelun puolestapuhuja. Pitää osata pysähtyä ja miettiä ratkaisuja. Koen tärkeäksi pitää yllä positiivisuutta ja muistuttaa, että työ on kivaa. Jonkun pitää uskaltaa olla positiivinen ääni ja sanoa se. Paljon on kiinni perusluonteestani. Tsemppaaminen ja positiivisuus on minulle luontevaa. Kulttuurinen muuttaminen voi lähteä yhdestä ihmisiestä, sanoo Kia lopuksi.