Koulutus ja tutkimus saavat huomiota – ennakoitavia panostuksia tarvitaan
29.08.2018
Hallitus on saanut valmiiksi viimeisen esityksensä valtion talousarvioksi. Osaaminen saa huomiota, mutta koulutuksen reaalinen panostus laskee edelleen indeksijäädytysten seurauksena ja kärkihankerahoituksen päättyessä. Positiivista ovat kohdennetut panostukset eri asteille ja tutkimukseen.
Taloutemme on käynyt läpi suurta rakenteellista muutosta, joka jatkuu. Ripeän talouskasvun ansiosta työllisyys on noussut ja työttömyys alentunut merkittävästi viimeisen vajaan parin vuoden aikana. Yritykset kohtaavat aiempaa useammin osaamisesta johtuvia kohtaanto-ongelmia.
Tämä on tiedostettu myös valtion budjettivalmistelussa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tehdään täsmäpanostuksia koulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan lisätään rahoitusta pysyvinäkin panostuksina. Uuden lukiolain toimeenpanoon suunnataan rahoitusta kertaluonteisesti.
–Hienoa, että osaaminen on huomioitu esityksessä. Koulutusinvestointi vie kuitenkin aikansa. Tässä tilanteessa vaalikauden vaihdos ei saisi viivyttää merkittävämpiäkään panostuksia koulutukseen. Tarvitaan ennakoitavia ja pysyviä ratkaisuja, joiden turvin koulutuksen järjestäjät voivat vastata osaamistarpeisiin, vaatii Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen on kohdistunut osuuttaan suuremmat leikkaukset kuluneella vuosikymmenellä. Koulutusmenojen osuus julkisista menoista on tippunut 12 prosentista arviolta 10,3 prosenttiin.
–Sinällään on hyvin ymmärrettävää, että koulutus ja tutkimus eivät ole voineet välttyä leikkauksilta julkisen talouden kestävyyttä turvattaessa. Kuitenkin uudistavina toimintoina on tulevaisuuden ja samalla julkisenkin talouden kannalta kestämätöntä, että leikkaukset ovat olleet näin suuria. Rakenteellista uudistamista on syytä jatkaa, mutta resurssit on samalla turvattava, kuvailee ekonomisti Harri Hietala Sivistystyönantajista.
Vuonna 2010 koulutusmenot suhteessa BKT:hen olivat 6,6 prosenttia – ensi vuonna arviolta 5,6 prosenttia. Samaan aikaan tutkimus- ja kehittämispanostukset suhteessa BKT:hen ovat laskeneet 3,7 prosentista 2,7 prosenttiin. Näin merkittävät muutokset eivät ole voineet olla näkymättä toimintojen laajuudessa ja laadussa.
Kahden seuraavan vaalikauden aikana tavoitteena tulee olla tutkimus- ja kehittämispanostusten nostaminen 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Koulutuksen osalta panostusten osuus täytyy saada 6,5 prosenttiin. Avoimena ja kehittyneenä taloutena olemme tällöin maailman kärkitasoa ja voimme menestyä globaalissa kilpailussa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Teemu Hassinen, Sivistystyönantajat, 050-562 7004
ekonomisti Harri Hietala, Sivistystyönantajat, 0500-789 906