Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen pysyvyyttä
Koko koulutusketjun pitkäjänteisten ja ennakoitavien resurssien turvaaminen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen on välttämätöntä, kun Suomi lähtee rakentamaan uutta kasvua. Ennen koronakriisiä talouden kasvua vaikeuttava osaajapula jatkuu, kuten aiemmin ennakoitiin. Kasvua tukevat investoinnit on toteutettava viipymättä.
Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta leikattiin pysyvästi lähes 1,5 miljardia euroa kahdella edellisellä hallituskaudella.
– Koulutuksen kunnianpalautuksessa on todellakin vielä tehtävää. Pohjoismaiselle tasolle pääseminen edellyttäisi noin 2 miljardin nousua rahoituksessa, tätä korostimme jo koulutuspoliittisen selonteon lausunnossamme, toteaa johtaja Laura Rissanen.
Kaiken kaikkiaan koko koulutusketjun rahoituksessa keskeistä on pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus. Ilman riittävää perusrahoitusta asetettuja koulutuspoliittisia tavoitteita ei saavuteta. Osaamistason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät perusrahoituksen korotusta kaikilla koulutusasteilla.
– Perusrahoituksen pysyvillä korotuksilla varmistetaan kaikkien koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset. Tarpeelliset indeksikorotukset turvaavat vain tämän päivän toimintaa, eivätkä ole investointi uuteen, painottaa Rissanen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksia tulee seurata tarkasti ja seurannan on oltava nopeaa. Lisäbudjetissa on lisättävä rahoitusta oletettuja suurempien kustannusten kattamiseen. Tiede-, TKI-rahoituksen sekä korkeakoulutettujen määrän noston ja ammatillisen koulutuksen kestävän rahoituksen osalta vaaditaan pysyviä ratkaisuja. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevia investointeja ei kyetä tekemään vuosittain vaihtelevaan rahoitukseen pohjautuen.
Lausuntomme löytyy täältä.
Lisätietoja:
Johtaja Laura Rissanen, 041 540 4505