Koronaviruksen seurauksena yksityisten oppilaitosten ja korkeakoulujen odotukset heikentyneet – monilla ylioppilaista useita välivuosia ennen seuraavaa tutkintokoulusta
Toisen kerran julkistetusta barometrista, joka koskee yksityistä koulutus- ja tutkimusalaa, ilmenee, että koronaviruksen aiheuttamat toimintaympäristön ja toiminnan muutokset ovat heikentäneet alan toimijoiden näkemyksiä.
Barometri
Yleisten näkymien koetaan heikentyneen kuluneen 12 kuukauden aikana, kun vuosi sitten odotukset olivat säilyvät. Näkymien koetaan heikentyneen kaikissa muissa koulutusmuodoissa kuin yleissivistävässä koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.
Odotukset seuraavan 12 kuukauden suhteen ovat myös varovaisia ja jopa heikkeneviä yksityisillä koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta. Etenkin taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa odotukset ovat heikkenevät lähitulevaisuuden suhteen. Tämä näkyy myös osatekijöissä: odotukset ovat negatiiviset rahoituksen ja henkilöstömäärän kasvun suhteen – laajemminkin vuodentakaista heikommat. Jotta odotukset eivät toteutuisi, tarvittaisiin asiakasvirtojen kasvua ja varmuutta koronan aiheuttamien suoritusten laskujen heijastumattomuudesta tulevaan rahoitukseen.
Opiskelijamäärät ovat laskeneet taiteen perusopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä – kansainvälisten opiskelijoiden määrät myös korkeakouluissa. Opiskelijamäärien odotetaan kuitenkin kasvavan kauttaaltaan seuraavan vuoden aikana. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän odotetaan kuitenkin korkeintaan säilyvän entisellään pl. ammattikorkeakoulut, joissa odotetaan jo kääntyvän kasvuun. Koulutuksen järjestäjillä on myös valmius ja halu paikkojen lisäämiseen – kunhan rahoitus tämän mahdollistaa.
Rahoitus on kuitenkin haaste. Kehitys on ollut heikkenevä kokonaisuutena lukuun ottamatta yleissivistävää koulutusta ja ammattikorkeakouluja. Tulokertymä on heikentynyt muun kuin julkisen rahoituksen osalta esim. asiakasmaksut. Lisäksi odotukset lähitulevaisuuden suhteen ovat laskevat. Odotukset ovat laskevia myös julkisen rahoituksen osalta pl. yleissivistävä ja ammattikorkeakoulut. Rahoituskehitys ja -odotukset näkyvät henkilöstömäärän toteutuneessa kehityksessä ja etenkin odotuksissa. Erityisesti tämä toimintaympäristön ja rahoituksen heikkeneminen näkyy taiteen perusopetuksessa. Samoin rahoitus näkyy hieman koulutuksen järjestäjien tilinpäätöksissä ja odotuksista kuluvan tilikauden tuloksesta.
Oppilaitosten yhteistyö muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on ollut kasvavaa pl. yleissivistävä ja taiteen perusopetus. Samoin yhteistyö yritysten ja muun työelämän kanssa on ollut lisääntyvää pl. yleissivistävä ja taiteen perusopetus. Kasvu ei ole kuitenkaan ollut yhtä vahvaa kuin ennen korona-aikaa. Odotukset tulevasta yhteistyön kasvusta ovat myös vahvat kauttaaltaan – vaikkakaan eivät yhtä vahvat kuin vuosi sitten. Yritys- ja työelämäyhteistyö suhteessa koulutus- ja tutkimusorganisaatioyhteistyöhön korostuu ammatillisessa koulutuksessa – taiteen perusopetuksessa tilanne on puolestaan päinvastainen.
Vastaajista, joita oli 101, lähes kolmasosa yksityisistä koulutuksen järjestäjistä, 17 prosenttia tekee koulutusvientiä. Koulutusvienti on ollut näyttäisi kärsineen korona-ajasta: valtaosalla vienti on laskenut. Eikä kasvuodotuksiakaan ole vielä seuraavalle 12 kuukaudelle valtaosalla viejistä.
Koronan vaikutuksista tarkemmin
Yksityisistä koulutus- ja tutkimusorganisaatioista reilu 30 prosenttia on joutunut toteuttamaan lomautuksia koronavirusepidemian seurauksena. Lähes kaikkien (reilun 30 prosentin) kohdalla lomaukset ovat koskeneet muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Reilun puolen kohdalla lomautukset ovat koskeneet myös opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Organisaatioista 3 prosenttia on joutunut turvautuaan myös irtisanomisiin.
Vapaassa sivistystyössä lomautuksia on toteuttanut 45 prosenttia koulutuksen järjestäjistä. Ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia koulutuksen järjestäjistä on toteuttanut lomautuksia. Taiteen perusopetuksessa reilu neljännes on toteuttanut lomautuksia. Yleissivistävässä koulutuksessa reilu viidennes on joutunut toteuttamaan lomautuksia. Korkeakouluissa ei ole tarvinnut turvautua lomautuksiin pl. yksittäinen ammattikorkeakoulu.
Seuraavan puolen vuoden aikana lomautuksiin koronan vuoksi arvioi joutuvansa turvautumaan 16 prosenttia yksityisistä koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Irtisanomisiin arvioi joutuvansa turvautumaan 3 prosenttia. Vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa seuraavan 6 kuukauden aikana noin viidennes arvioi joutuvansa turvautumaan lomautuksiin koronan vuoksi. Taiteen perusopetuksessa 15 prosenttia arvioi joutuvansa lomautuksiin. Samoin yleissivistävässä koulutuksessa 15 prosenttia arvioi joutuvansa turvautumaan lomautuksiin. Korkeakouluissa ei arvioida tarvetta lomautuksiin pl. yksittäinen ammattikorkeakoulu.
Yksityisistä koulutus- ja tutkimusorganisaatioista 58 prosenttia on hakenut ja saanut julkista taloudellista tukea (pl. työnantajamaksujen alennukset), joka on tarkoitettu koronaviruksen vaikutusten kompensoimiseen tai korjaamiseen. Taiteen perusopetuksessa osuus on lähes 80 prosenttia, vapaassa sivistystyössä 75 prosenttia, yleissivistävässä lähes 70 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa puolet. Organisaatioista 2 prosenttia on hakenut, mutta ei ole saanut, tukea. Loput 40 prosenttia ei ole hakenut tukea. Korkeakouluista vain yksittäinen ammattikorkeakoulu on hakenut ja saanut tukea.
Yksityisistä koulutuksen järjestäjistä vajaassa viidenneksessä ei järjestetä etäopetusta tällä hetkellä lainkaan. Järjestäjistä 40 prosentilla etäopetusta on, mutta alle viidennes opetustunneista. Yleissivistävässä lähes 70 prosentilla ei ole etäopetusta lainkaan ja lähes kaikista lopuistakin alle 20 prosenttia opetustunneista. Reilulla 10 prosentilla etäopetustuntien osuus on 20–40 prosenttia ja 15 prosentilla 40–80 prosenttia. Vapaassa sivistystyössä etäopetustunteja on, mutta osuus jää alle 20 prosenttiin yli puolella koulutuksen järjestäjistä ja taiteen perusopetuksessa lähes kahdella kolmasosalla. Kaikista järjestäjistä 2 prosentilla koko opetus toteutetaan etänä tällä hetkellä ja lo-pulla vajaalla 15 prosentilla vähintään 80 prosenttia opetuksesta on etänä. Kaikissa koreakouluissa opetuksesta yli puolet toteutetaan etäopetuksena.
Toimialatilastoja kootusti
Barometrin yhteydessä julkaistiin myös toimialakatsaus, jossa nostetaan esiin joitakin havaintoja koulutus- ja tutkimusalaa koskevista tilastoista.
Suomessa toimii reilut 700 koulutuksen järjestäjää, jotka ylläpitävät vajaat 3 200 oppilaitosta. Koulutuksen järjestäjistä 45 prosenttia toimii yksityisessä muodossa. Peruskoulujen ja lukioidenkin ylläpitäjistä noin neljäsosa on yksityisiä.
Koulutusala työllistää 187 000 henkilöä. Henkilöstöstä noin kolmasosa työskentelee yksityisissä koulutuksen järjestäjissä. Alan henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa on opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä loput muuta hallinto- ja tukihenkilöstöä. Opettajista 95 prosenttia on muodollisesti päteviä.
15 vuotta täyttäneestä väestöstä yli 3,4 miljoonaa eli 74 prosenttia on suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Eri tilastoja yhteenvetämällä voi arvioida, että suomalaisista vajaat 2,5 miljoonaa kouluttautuu vuosittain tutkinto- tai aikuisopiskelijoina. Tutkintomuotoiseen opiskeluun osallistuu 1,3 miljoonaa ja aikuiskoulutukseen 1,6 miljoonaa. Kun muu epäformaalimpi osaamisen kehittäminen otetaan huomioon voi arvioida, että yli puolet suomalaista päivittää osaamistaan vuosittain.
Peruskoulun päättäneistä yli 99 prosenttia hakee välittömästi tutkinto-opiskelijaksi ja 94 prosenttia jatkaa toisella asteella. Jäljelle jääneistäkin lähes puolet jatkaa valmistavassa opetuksessa ja vuoden päästä valtaosa jatkaa tutkinto-opiskelijoina. Lukiolaisista 3 prosenttia ja ammatillisessa opiskelevista vajaat 9 prosenttia keskeyttää vuosittain opintonsa. Valmistumatta jää noin 16 prosenttia ikäluokasta. Tavoiteajassa kolmessa vuodessa lukion suorittaa 82 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 65 prosenttia aloittaneista.
Ylioppilaista 82 prosenttia hakee välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 30 prosenttia jatkaa välittömästi tutkinto-opintojaan. Ylioppilaista 28 prosenttia ei opiskele vielä reilun kolmen vuoden päästäkään ylioppilaaksi valmistumisesta. Uusien opiskelupaikkojen lisäys näkyy toki tilastoissa opiskelemaan päässeissä, mutta paikkoja tarvitaan pysyvämmin ja enemmänkin lisää, jotta ”suma” kyetään purkamaan.
Tavoiteajassa neljässä ja puolessa vuodessa ammattikorkeakouluista valmistuu 53 prosenttia ja yliopistoista 65 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon saavuttaa tavoiteajassa 67 prosenttia naisista mutta miehistä vain 38 prosenttia.
Toiselta asteelta ja korkeakouluista valmistuneista 72 prosenttia on työsuhteessa vuoden kuluttua valmistumisesta. Työttöminä on 8 prosenttia, kun loput on työvoiman ulkopuolella tai opiskelemassa. Ammatillisesta valmistuneista työssä on 69 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia vuoden kuluttua valmistumisesta.
Reaalisesti koulutuksen julkinen rahoitus on vaihdellut kolme viimeisintä vuosikymmentä 12–14 miljardin euron välillä. Suhteessa BKT:hen panostus koulutukseen on ollut trendinomaisesti laskussa. Nykyään panostus on noin 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä on päälle OECD-maiden keskiarvon, 5 prosenttia, ja EU-maiden keskiarvon, 4,5 prosenttia.
Myös suhteutettuna koko julkiseen talouteen koulutuksen osuus on laskenut Suomessa ollen nykyään noin 10 prosenttia. Tämä on alle OECD-maiden keskiarvon, 10,7 prosenttia, mutta toisaalta hieman päälle EU-maiden keskiarvon, 9,6 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa, USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Koreassa koulutusmenon osuus on 12–13 prosenttia julkisesta taloudesta.
Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan panostetaan Suomessa 6,7 miljardia euroa vuodessa. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen tämä on 2,8 prosenttia. Panostus on kääntynyt kasvuun viime vuosina, mutta suhde on säilynyt lähes samana. Tarvitaankin nopeampaa panostusten kasvua, jos 4 prosentin suhdetta BKT:n tavoitellaan aidosti 10 vuoden päästä.
BKT-suhde on tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa suhde on laskenut 3,75 prosentista vuonna 2009. Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen BKT-suhteet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen menojen supistuessa Ruotsissa on ollut tasaisempi kehitys ja suhde on Suomea selvästi korkeampi eli 3,3 prosenttia vuonna 2018.
T&K-toiminnasta tehdään 66 prosenttia yksityisellä sektorilla, 25 prosenttia korkeakouluissa ja 9 prosenttia julkisella sektorilla. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna yritysten osuus on laskenut yli 8 prosenttiyksikköä. Vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin 60 prosenttia tekee innovaatiotoimintaa.
Korkeakoulujen tutkimusmeno on 1,7 miljardia euroa vuodessa. Tästä rahoitetaan 46 prosenttia suoraan valtion budjetista ja 52 prosenttia muulla ulkopuolisella rahoituksella. Tutkimus- ja kehittämishenkilöstöstä 40 prosenttia työskentelee korkeakouluissa. Kokonaisuutena tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelee reilut 76 000 henkilöä tehden 51 500 tutkimushenkilötyövuotta.
Koulutus- ja tutkimusalan toimialakatsaus ja barometri sekä siihen liittyvä aineisto löytyy täältä.