Koronasta toipumiseen tarvitaan elämän merkityksellisisyyden kokemuksia – vapaan sivistystyön osaaminen paremmin käyttöön

Noin vuosi sitten alkanut maailman laajuinen pandemia on vaikuttanut merkittävästi koulutusalaan; opiskelijoihin, henkilöstöön ja oppilaitoksiin. Poikkeuksellisen vuoden aikana toimintaansa ovat uudistaneet niin peruskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset kuin korkeakoulut. Unohtaa ei sovi monipuolista koko Suomen kattavaa vapaan sivistystyön kenttää, joiden palveluita suomalaiset laajasti käyttävät. Tähän kenttään kuuluvat urheiluopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset sekä kansanopistot.

Kysyimme vapaan sivistystyön toimijoilta, miten korona vuodesta on selvitty ja miltä tulevaisuus näyttää. Haastateltavina olivat Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen, Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén ja Kansalaisopistojen liitto KOLin toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Korona vaikuttanut sekä toimintaan että talouteen – avustuksista hetkellistä helpotusta

– Urheiluopistoilla on laajaa toimintaa ja ne ovat olleet monia eri toimialoja koskevien rajoitusten ristipaineessa. Koulutuspalveluiden rajoitusten lisäksi urheiluopistojen toimintaan ovat vaikuttaneet majoitus- ja ravintolapalveluja sekä liikunnan ja urheilun harrastamista sekä huippu-urheilua koskevat ohjeistukset. Vuoden 2020 aikana urheiluopistot saivat valtion lisätalousarviossa yhteensä noin 4 miljoonaa vapaan sivistystyön koulutustoiminnan taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Tällä tuella oli urheiluopistoille suuri merkitys. Kokonaisuudessaan urheiluopistot joutuivat kuitenkin tekemään merkittäviä talouden säästötoimia, eikä lomautuksilta säästytty, sanoo Nina Luukkainen.

– Koko vapaansivistystyön kentän tuntemuksia peilaten sanoisin, että korona on koetellut järjestöjen ja oppilaitosten muutoskyvykkyyttä ja sitkeyttä, eli resilienssiä. Korona-avustukset vuonna 2020 toimivat hetkellisenä helpotuksena niille oppilaitoksille, jotka olivat menettäneet opiskelijamaksujen ja maksullisten palvelujen kohdalla paljon, jatkaa Björn Wallén.

– Koronapandemialla on ollut huomattavia vaikutuksia kansalaisopistojen toimintaan ja talouteen. Rajoitustoimenpiteiden ollessa määräaikaisia ja tullessa lyhyellä varoitusajalla opetuksen suunnittelu, järjestäminen sekä siitä viestiminen on ollut hankalaa. Tilanteet vaihtelevat paljon myös alueellisesti – pahimmissa tapauksissa useamman kunnan alueella toimiva opisto on joutunut noudattamaan useamman sairaanhoitopiirin toisistaan eroavia määräyksiä, sanoo Jaana Nuottanen.

Digiloikkia on otettu ja turvallisuuteen panostettu

– Opistot ovat menettäneet huomattavasti osallistumismaksuja kurssien peruuntumisten myötä. Toisaalta etäopetuksen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja tuonut mukanaan myös jonkin verran uusia opiskelijoita ja myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät voi lähiopetukseen osallistua. Digiloikka on kuitenkin vaatinut paljon sekä opettajilta että opiskelijoilta, sanoo Jaana Nuottanen.

 

– Urheiluopistot ovat koko pandemian aikana pystyneet vastuullisesti ja turvallisuusohjeiden mukaisesti järjestämään lasten ja nuorten liikuntatoimintaa. Koko verkostossa on todettu ainoastaan yksi koronavirustartunta lasten ja nuorten liikunnan toiminnan piirissä. Korona-ajan sulut ovat tiputtaneet monet lapset, nuoret ja perheet pois liikunnan parista, kertoo Nina Luukkainen.

Päättäjien katse suunnattava suomalaisten jaksamiseen – nuorista suuri huoli

– Nyt olisi toivottavaa, että pidemmällä tähtäimellä nähtäisiin vapaa sivistystyö yhteiskunnallisesti elvyttävänä voimavarana rankan koronakoettelemuksen jälkeen. On lyhytnäköistä leikata julkista rahoitusta toiminnasta, joka palauttaa noin miljoonalle suomalaiselle sytykkeet yhteisölliseen oppimiseen, hyvinvointiin ja terveyteen, sekä kulttuuriin ja kansalaistoimintaan – juuri siihen elämän merkityksellisyyden kokemiseen, josta moni on jäänyt koronan aikana paitsi, Björn Wallén painottaa.

– Päättäjien tulisi keskittyä siihen, miten nämä pudonneet saadaan takaisin liikkumista edistävän toiminnan pariin. Yhteiskunnan näkökulmasta pitäisi entisestään lisätä lasten ja nuorten terveyttä edistävän liikkumisen ja liikunnan toimia, sanoo Nina Luukkainen.

– Kansalaisopistojen liitto toivoo päättäjien huolehtivan siitä, että kansalaisopistotoiminta säilyy elinvoimaisena kaikkien kuntien alueella myös koronapandemian jälkeenkin. Toivomme, että vuoden 2021 mahdolliset valtionosuussuoritteiden alitukset eivät vaikuta negatiivisesti tulevien vuosien valtionrahoitukseen ja että kuluvan vuoden nettomenetykset kompensoitaisiin ylimääräisellä valtionavustuksella, Jaana Nuottanen lopettaa.