» Uutishuone » Uutiset » Koronan koettelema koulutus – kokemuksia ja näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta

Koronan koettelema koulutus – kokemuksia ja näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta

Kevään koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne iski rankasti suomalaiseen koulutusjärjestelmään; opiskelijoihin, opettajiin ja koko kouluyhteisöön. Epävarmuus jatkuu yhä ja herättää edelleen kysymyksiä. Eri koulutusasteet ovat kohdanneet haasteita liittyen mm. opetuksen järjestämiseen ja turvallisuuteen. Vaikka esimerkiksi digitalisaation, etäopetuksen ja oppilashuollon kysymykset ovat eri koulutusasteilla samoja, niin ratkaisut ja arkipäivän tilanteet voivat olla erilaisia.

Haastattelimme jäsenistöämme siitä, miten koronatilanne on vaikuttanut opetuksen järjestämiseen ja kouluyhteisöihin. Samalla myös kuulemme, millä mielellä alan ammattilaiset katsovat tulevaa syksyä.

Joustavuutta ja uusia toimintatapoja

Millaisia ajatuksia lukukauden alkaminen herättää näin poikkeuksellisen kevään jälkeen johtaja Hannu Koivula Ammattiopisto Luovista ja toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseurasta?

– Etäopetus ja -työskentely on sujunut tilanteeseen nähden erinomaisesti ja tilanne on siltä osin rauhallinen ja luottavainen. Mahdollisiin poikkeusoloihin ollaan nyt valmiimpia ja toimintatavat ovat selkeinä. Lähiopetukseen palaamiseen on iso toive sekä opiskelijoilla että henkilöstöllä, sanoo Koivula.

– Vahvuutemme on opiskelijan kohtaaminen, sanoo johtaja Hannu Koivula.

– Vaikka etäopetus on sujunut hyvin, on monia osa-alueita, joita on vaikea opiskella etänä pidemmällä aikavälillä, Koivula täydentää.

– TTS Työtehoseura kouluttaa pääosin aikuisia opiskelijoita ja toimimmekin läpi vuoden, emmekä niinkään lukukausiin sidottuina. Olemme jatkaneet koulutustoimintaamme kriisin aikana joustavasti tilanteisiin sopeutuen kesän aikanakin, joskin heinäkuu on ollut toki hiljaisempi lomakuukausi, kertoo Ojala.

– Reagoimme kriisiin keväällä nopeasti ja etäkoulutukseen siirtyminen onnistui hyvin. Nyt olemme laajentaneet hallitusti lähiopetusta eri aloilla, ja laajennamme sitä edelleen, jos koronatilanne sen sallii. Opetustyö on siis ollut muutoksessa koko kriisin ajan ja olemme toimineet tilanteen mukaisesti henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuus edellä, Ojala sanoo.

– Meidän vahvuutemme on opiskelijan kohtaaminen, ja se onnistuu etänäkin, mutta toteutuu parhaimmillaan lähiopetuksessa. Osan kohdalla on vaikea etänä tietää, että mitä ihan oikeasti kuuluu, pohtii Koivula.

– Koulutusalamme ovat pääosin teknisiä aloja, ja suurimpana ongelmana on ollut käytännön ajo- ja työharjoittelun järjestäminen turvallisesti. Näiden osalta lähiopetusta toteutetaan yksilöllisesti ja suojavarusteita käyttäen sekä pienryhmissä, joka tietysti vaatii kouluttajilta normaalia enemmän työpanosta. Kouluttajamme ovat joustaneet tässä tilanteessa hienosti, kertoo Ojala.

Miten tulevan syksyn opetustyöhön varaudutaan?

– Koronakriisi iski voimalla erityisesti markkinaehtoiseen koulutukseen ja se toivottavasti vähitellen elpyy, jos ja kun talous nousee vähitellen jaloilleen. Uskomme, että heti syksyn alussa koulutuskysyntä kasvaa ja tilanne normalisoituu. Olemme varautuneet myös työvoimakoulutuksen mahdolliseen kasvuun työttömyyden kasvaessa, sanoo Ojala.

– Koronakriisi iski voimalla erityisesti markkinaehtoiseen koulutukseen , kertoo toimitusjohtaja Juha Ojala.

– Uusi työvuosi on aloitettu lähiopetuksena normaalisti. Sisäisessä intrassa on ajankohtaiset ohjeet ja niitä päivitetään aina tarpeen tullen. Syyskauden alussa on kontaktoitu kaikki opiskelijat ja päivitetty sen hetkinen tilanne. Poikkeustilanteen viestinnästä on opittu hyviä toimintatapoja, joita tullaan toteuttamaan myös normaaliolosuhteissa esimerkiksi säännölliset henkilöstöinfot ajankohtaisista asioista. Samoin digitalisaation kehitystyö jatkuu, Koivula painottaa.

– Noudatamme ja seuraamme viranomaisten ohjeita. Ulkomaan vaihdot ovat vielä tällä hetkellä jäissä, samoin kuin kokoontumiset, joihin tulee huomattavan paljon ihmisiä ympäri Suomen. Mahdolliseen poikkeustilanteeseen syksyllä on varauduttu suunnitelmissa. Annan muutamia esimerkkejä: osa opiskelijoista olisi lähi- osa etäopiskelussa, uudet opiskelijat lähiopetukseen, vanhat osallistuvat etänä, ryhmien / alojen välinen jaksotus lähi- ja etäopetuksessa, aikataulutus ja turvavälien huomiointi oppimisympäristöissä sekä luonnollisesti suojautuminen, erityisesti riskiryhmien osalta, Koivula kertoo.

Koulutuspolitiikkaan toivotaan pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta

Mihin mielestänne tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ja mitä toivotte päättäjiltä?

– Päättäjille toiveena – joustavuutta koulutuksen toteuttamisessa, esim. lakimuutos näyttöjen suorittamisesta on hyvä esimerkki. Toisaalta viranomaisohjeistusten toivotaan olevan poikkeusoloissa yksiselitteisiä, jolloin tulkinnanvara jää pieneksi, pohtii Koivula.

– Rahoittajalta toivoisin, että ei kasvateta hankerahoitusta, vaan korotetaan perusrahoitusta, poikkeustilanteesta normaaliin palaamiseen, jatkaa Koivula.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö pystyy nyt parhaiten tukemaan koulutuksen järjestäjiä varmistamalla pitkäjänteinen koulutuksen rahoitus. Erityisesti tässä haastavassa tilanteessa olisi välttämätöntä, että ministeriö tekisi etupainotteisesti rahoituspäätökset niin, että järjestäjät pystyvät suunnittelemaan ja resursoimaan toimintaansa pidemmällä tähtäimellä. Ammatilliseen koulutukseen kannattaa panostaa pitkäjänteisesti, lopettaa Ojala.

Jaa

Seuraa