Koronan koettelema koulutus – Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Määttä: tämä on nyt sitä paljon puhuttua opetuksen irtaantumista ajasta ja paikasta

Kevään koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne iski rankasti suomalaiseen koulutusjärjestelmään; opiskelijoihin, opettajiin ja koko kouluyhteisöön. Epävarmuus jatkuu yhä ja herättää edelleen kysymyksiä. Eri koulutusasteet ovat kohdanneet haasteita liittyen mm. opetuksen järjestämiseen ja turvallisuuteen. Vaikka esimerkiksi digitalisaation, etäopetuksen ja oppilashuollon kysymykset ovat eri koulutusasteilla samoja, niin ratkaisut ja arkipäivän tilanteet voivat olla erilaisia.

Haastattelimme jäsenistöämme siitä, miten koronatilanne on vaikuttanut opetuksen järjestämiseen ja kouluyhteisöihin. Samalla myös kuulemme, millä mielellä alan ammattilaiset katsovat tulevaisuuteen.

Millaisia ajatuksia lukukauden alku on herättänyt näin poikkeuksellisen kevään jälkeen akateeminen rehtori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta?

– Kevät oli kaoottista aikaa. Ratkaisuja piti tehdä nopeasti hyvinkin vaikeissa asioissa mm. opiskelijavalinnat ja niiden organisointi. Opetuksen siirtäminen verkkoon sujui jouhevasti, opettajat ja opiskelijat ymmärsivät tilanteen. Kevään tilastoista näkyy, että opintopisteiden suoritusmäärät nousivat eli etäopetus itse asiassa antoi mahdollisuuksia joillekin opiskelijaryhmille tehdä opintoja tehokkaammin, Määttä kertoo.

– Nyt syksyllä tilanne on erilainen. Opiskelijoilla ja meillä oli toiveita kontaktiopetuksen lisäämiseen. Mutta, nyt olemme saaneet huomata, että varovainen eteneminen oli fiksua. Linjasimme jo kesäkuussa koko syyslukukauden toiminnan ja viime viikolla linjasimme koko kevätlukukauden kerralla. Halusimme hyvissä ajoin antaa niin opiskelijoille kuin yliopiston työntekijöille mahdollisuuden suunnitella tekemisiään. Keväällä 2021 jatkamme samalla mallilla kuin nyt, jos tautitilanne sen vaan mahdollistaa: noudatamme edelleen 50 hengen rajoituksia ja turvavälejä., jatkaa Määttä.

– Tilanteen pitkittyminen on haastavaa, erityisesti opiskelijoiden jaksamisen kannalta. Etenkin uusille opiskelijoille, jotka muuttavat eri puolille maata, eikä heillä ole mahdollisuutta sosiaalisiin kontakteihin. Me, ja moni muu yliopisto, olemme pyrkineet järjestämään kontaktiopetusta ensisijaisesti uusille opiskelijoille. Järjestämme lähiopetusta mahdollisuuksien mukaan mm. turvavälit huomioiden. Meillä on myös laaja maskisuositus, jonka teimme omasta aloitteesta, Määttä toteaa.

– Valintakokeista vielä muutama sana. Yritimme viimeiseen asti järjestää perinteiset valintakokeet, mutta siinä tilanteessa oli vain pakko tehdä kaksivaiheiset valintakokeet, joissa ensimmäinen oli etäkoe. Perinteiset valintakokeet olisivat olleet liian suuria kokoontumisia. Nyt valmistaudumme kevään valintoihin ja tavoite on päästä normaalitilanteeseen. Nyt meillä on aikaa valmistautua ja tilanne on siltä osin parempi, painottaa Määttä.

– Kansainvälisyys on ehkä kärsinyt jonkun verran. Vuorovaikutus tutkimuspuolella ja hallinnossa on siirtynyt luontevasti verkkoon, samoin konferenssit ja seminaarit. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden siirtyminen on vielä alkuvaiheessa ja erityisesti opiskelijavaihto on kärsinyt matkustusrajoitusten vuoksi. Syksyllä emme tukeneet opiskelijavaihtoa, keväälle ollaan sitä avaamassa, jos matkustaminen on turvallista. Kansainväliset maisteriohjelmat ovat käynnistyneet hyvin. Ohjelmissa syksyllä aloittaneiden määrissä ei ole merkittävää notkahdusta; osa opiskelijoista on tullut paikan päälle, osa aloittaa opintonsa etänä verkossa, Määttä sanoo.

– Olemme nopeasti kehittäneet virtuaalivaihtoa eurooppalaisen yliopistoallianssi YUFE:n puitteissa ja meillä on jo toiminnassa ensimmäinen eurooppalainen virtuaalikampus. Tarjolla on myös Itä-Suomen yliopiston kursseja ja meidän opiskelijamme voivat suorittaa muiden allianssiin kuuluvien eurooppalaisten yliopistojen kursseja, kuvaa Määttä.

Millaisia uusia käytäntöjä poikkeustilanne toi teille ja jäävätkö ne joiltain osin käyttöön?

– Moni asia tulee jäämään. Esimerkiksi, kun on tarve tavata kansainvälisiä kollegarehtoreita, niin olemme oppineet tähän virtuaalikanssakäymiseen. Ylipäätään hallinnolliset kokoukset siirtyvät varmasti pysyvästi osin verkkoon. Tietenkin on tarvetta myös sosiaalisille kontakteille, mutta on todella tehokasta, kun kokouksia voi järjestää joustavasti verkossa, sanoo Määttä.

– Meillä Itä-Suomen yliopistossa on ollut jo vuodesta 2014 strategiassa panostus oppimisympäristöihin. Koronan iskiessä meillä oli hyvät tekniset valmiudet ja se auttoi syksyllä hybridiopetuksen toteuttamisessa (osa opiskelijoista oli paikalla ja osa verkossa), Määttä kertoo.

– Oppimisympäristöissä valmius oli siis hyvä. Haaste keväällä oli verkko- ja monimuotopedagogiikkaa; tarkemmin sanottuna se, miten opetus verkossa pedagogisesti toteutetaan. Opetushan on tuolloin, tai sen pitäisi olla erilaista. Siihenkin meillä oli hyvät valmiudet. Kevään aikana muodostui tukiverkosto kokeneista verkkopedagogiikan opettajista. Oli meille tärkeä asia, että panostimme ja tuimme opettajia. Tunnistimme verkko- ja monimuotopedagogiikan kehittämisen asiaksi, johon kannattaa panostaa jatkossakin ja parhaillaan olemme rakentamassa teeman ympärille kehittämisyksikköä ja osaajaverkostoa, jatkaa Määttä.

– Käynnistimme alkusyksystä verkko- ja monimuotofasilitaattorin haun siten, että haemme viittä yliopistotason verkko- ja monimuotopedagogikan fasilitaattoria Olemme rakentaneet tätä yhdessä aiheesta kiinnostuneiden opettajiemme ja tutkijoidemme kanssa. Nostamme hyviä käytäntöjä olemassa olevista malleista ja levitämme olemassaolevaa osaamista. Vaikka digistä puhutaan usein teknisenä harppauksena, niin ennen kaikkea kiinnostavaa on verkkopedagogiikan kehittämishengen ylläpitäminen!! Määttä painottaa.

– Opettajat ovat löytäneet uusia tapoja opettaa, kohdata eri elämän vaiheissa olevia opiskelijoita. Etäopetus on todella hyödyllistä monelle opiskelijaryhmille. Siinä toteutuu jatkuva oppiminen, työn ja opintojen lomittaminen, mutta se vaatii verkkototeutuksia ja joustavuutta. Tämä on nyt sitä paljon puhuttua opetuksen irtaantumista ajasta ja paikasta. Samalla tulee kiinnittää huomiota opiskelijoiden ja henkilöstömme jaksamiseen, Määttä muistuttaa.

– Näen tapahtuneessa kehityksessä mahdollisuuden tarttua syvällisemmin pedagogiikkaan, panostamme paitsi oppimisympäristöihin, myös siihen, mitä siellä tehdään. opetuksen Väittäisin, että opetuksen ja opettajuuden merkitys yliopistoyhteisöissä samalla myös vahvistuu. Verkko- ja monimuotopedagogiikka tulee olemaan merkittävä kehittämiskohde Itä-Suomen yliopiston strategisena valintana. Joitain asioita voi hoitaa laadukkaammin verkko- ja monimuoto-opetuksessa kuin perinteisin tavoin. Valtakunnallinen yhteistyö on tässä tärkeää, monessa yliopistossa tehdään samanlaista kehittämistyötä, kertoo Määttä.

– Akuutti ja tärkeä asia on yliopistojen koulutuslaajennukset. On aiheellista kysyä: kuka opettaa ylipistojen lisääntyviä opiskelijamääriä? Koulutukseen panostaminen on viisasta ja yliopistojen opiskelijapaikkojen lisääminen on oivallinen kohde elvytystoimeksi. Mutta, mikrotasolla, yliopistojen arjessa tiedämme, että onnistuaksemme, tarvitaan lisää opettajia ja uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Kun opiskelijaryhmät kasvavat on verkko-opetus luonnollinen ratkaisu, sanoo Määttä.

– Yksittäisenä esimerkkinä pysyvistä käytänteistä haluan nostaa hybridiväitöstilaisuudet. Koronan myötä on normaalia, että väitöstilaisuuksia pystyy seuraamaan verkossa. Se on myös tieteen avoimuuden kannalta hyvä ratkaisu, avaa Määttä.

Mitä terveisiä haluat lähettää päättäjille?

– Yleisesti on hyvä muistaa, että yliopistot ovat luonnostaan innovatiivisia ratkaisemaan ongelmia. Esimerkiksi opiskelijavalinnat, jotka ovat yliopistojen autonomian ydintä, ja viime kevään poikkeustilanne, jossa saimme ministeriöltä työrauhan hoitaa valintoihin liittyvät kysymykset. Mielestäni se oli viisasta, kiittää Määttä.

– Yliopistojen aloituspaikkojen lisäys on hyvä koronaelvytystä. Toivon, että elvytyspaketti on riittävää ja että rahat myönnetään aikataululla, johon pystymme reagoimaan, Määttä lopettaa.