Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa muun kuin valtion perusrahoituksen osuus on kasvanut
Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 6,4 miljardia euroa vuonna 2018. Tutkimus- ja kehittämismenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2018 oli 2,7 prosenttia eli käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2016 ja 2017.
– BKT-suhde on tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa suhde on laskenut 3,75 prosentista vuonna 2009, sanoo Sivistystyönantajien ekonomisti Harri Hietala.
T&K-panostuksista 66 prosenttia tapahtuu yksityisellä sektorilla, 25 prosenttia korkeakouluissa ja 9 prosenttia julkisella sektorilla. Yrityssektorin panostus on kääntynyt kasvuun, mutta osuus kokonaismenoista on laskenut kymmenessä vuodessa yli 8 prosenttiyksikköä.
Korkeakoulujen tutkimusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta. Kehitys hidastui vuosina 2010–2016, mutta kääntyi voimakkaampaan kasvuun vuonna 2017. Vuonna 2018 korkeakoulujen tutkimusmeno oli 1,62 miljardia euroa. Ammattikorkeakoulujen osuus tästä oli 11 prosenttia ja loput yliopistojen ja yliopistollisten keskussairaaloiden.
Valtion budjettirahoitusta oli 46 prosenttia ja muuta ulkopuolista rahoitusta 52 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön suoran perusrahoituksen lisäksi tärkeimpiä rahoituslähteitä olivat Suomen Akatemia ja Business Finland. Muusta rahoituksesta tärkeimpiä tahoja olivat EU-rahoitus, kotimaiset rahastot ja ulkomaat. Näiden merkitys on kasvanut viime vuosina.
– Tilastokeskuksen mukaan valtion budjettirahoitus kasvoi tasaisesti vuosikymmenen alkuun saakka. Tämän jälkeen on tapahtunut pientä laskua. Rahoituksen lasku on tapahtunut etenkin Business Finlandin kautta kulkevassa rahoituksessa. Suurinta kasvu on ollut Suomen Akatemian kautta. Tämä on usein samalla tarkoittanut tiukempaa kilpailua rahoituksesta, toteaa Hietala.
Sivistystyönantajat julkaisi Suomen ensimmäisen koulutus- ja tutkimusalan toimialakatsauksen ja barometrin, jossa alan toimijat arvioivat toteutunutta ja tulevaa kehitystään. Löydät aineistot tästä
Suomessa toimii reilut 700 koulutuksen järjestäjää, jotka ylläpitävät reilua 3 200 oppilaitosta. Koulutuksen järjestäjistä 44 prosenttia toimii yksityisessä muodossa. Koulutusala työllistää 184 000 henkilöä. Henkilöstöstä noin kolmasosa työskentelee yksityisissä koulutuksen järjestäjissä. Alan henkilöstöstä noin kaksi kolmasosaa on opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä loput muuta hallinto- ja tukihenkilöstöä.
Lisätietoja:
Harri Hietala p. 050 0789906
Ekonomisti, Sivista