Kansanopistot vastaavat menestyksekkäästi merkittäviin sivistystehtäviin – haastattelussa Kansanopistoyhdistyksen Minna Nieminen

Puhumme paljon jatkuvasta oppimisesta ja siitä, miten suuri osa suomalaisista kehittää omaa osaamistaan ja sivistystään jatkuvasti. Yhtenä oleellisena osana jatkuvan oppimisen kenttää on vapaa sivistystyö. Sillä tarkoitetaan sellaista osaamista ja sivistystä, joka on kaikille avointa ja jota voi suorittaa kansanopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kesäyliopistoissa, urheiluopistoissa ja opintokeskuksissa. Osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää lisäksi perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta ja taiteen perusopetusta.

Haastattelimme Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Niemistä ja kysyimme, mitä kansanopistot oikeastaan tekevät ja millaisessa muutoksessa ne elävät.

– Kansanopistoissa on laaja koulutustarjonta pitkäkestoisesta koulutuksesta erilaisiin lyhytkursseihin. Kansanopistot järjestävät vapaan sivistystyön koulutusta yleensä yhden lukuvuoden mittaisilla kansanopistolinjoilla. Monilla kansanopistolinjoilla valmistaudutaan jatko-opintoihin ja niissä voidaan suorittaa myös avoimen yliopiston/korkeakoulun opintoja, jotka järjestetään yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, Nieminen aloittaa.

Kansanopistoissa voi opiskella myös ammatillisen perustutkinnon tai suorittaa tutkinnon osan/osia tai ammattitutkinnon/erityisammattitutkinnon. Kansanopistot tarjoavat myös aikuisten perusopetusta ja tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta.

– Erityisesti viime vuosina kansanopistot ovat profiloituneet myös maahanmuuttajien kouluttajina. Syksystä 2021 lähtien peruskoulun päättäneille on tarjolla uusi vuoden kestävä Opistovuosi oppivelvollisille – koulutus. Monet kansanopistot järjestävät myös erityistukea tarvitsevien ryhmien koulutusta, avaa Nieminen.

Kansanopistot ja kansanopisto-opiskelu on tarkoitettu kaikille ja vuosittain kansanopistojen pitkäkestoisessa koulutuksessa opiskeleekin yli 18 000 opiskelijaa 75 kansanopistossa 82 kansanopistokampuksella. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joten halutessaan opiskelija voi asua opiston asuntolassa.

Mitkä ovat vapaan sivistystyön keskeiset tehtävät, ja mitä mahdollisia muutoksia on näköpiirissä?

– Laki vapaasta sivistystyöstä määrittää vapaan sivistystyön keskeiset tehtävät ja tavoitteet. Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, kertoo Nieminen.

Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

– Kansanopistojen ja Kansanopistoyhdistyksen toiminnassa nämä näkyvät vahvana panostuksena mm. oppivelvollisuuden laajentamista koskevaan uudistukseen, jatkuvan oppimisen parlamentaariseen uudistukseen sekä kotoutumispoliittiseen uudistukseen ja maahanmuuttajakoulutuksen vahvistumiseen kansanopistojen yhteiskunnallisena sivistystehtävänä, Nieminen sanoo.

– Kansanopistoilla on perinteisesti vahva rooli erilaisten siirtymä- ja nivelvaiheen koulutuksissa.

-Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen uudistuminen 1.8.2022 alkaen TUVA-koulutukseksi tuo muutoksia myös tähän tehtävään. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa kansanopistoilla on vahva rooli erityisesti heikommat perustaidot omaavien kouluttajana. Tämän lisäksi kansanopistojen vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen tarjonnasta on kiinnostunut yhä useampi työelämässä toimiva aikuinen, avaa Nieminen.

Kestävän kehityksen strategia ja Agenda 2030 tavoitteiden toteuttaminen tulee olemaan keskeisesti esillä Kansanopistoyhdistyksen toiminnassa tulevana vuonna.

Miltä kansanopistot näyttävät 2030?

– Kansanopistoliikkeen voima on moniarvoisuudessa ja monimuotoisuudessa. Ne antavatkin kansanopistoille vahvan pohjan vastata koulutusjärjestelmämme uudistustarpeisiin ja esiin nouseviin koulutustarpeisiin. Kansanopistot ovat toiminnassaan joustavia ja ketteriä, tämä on opistojen ehdoton vahvuus, samoin niiden vahva sivistyspedagoginen ote, Nieminen toteaa.

– Näitä ominaisuuksia tarvitaan, jotta kansanopistot voivat menestyksekkäästi luovia nopeatempoisessa ja nopeakäänteissä koulutuspolitiikan nykytodellisuudessa. Kansanopistot ovat menestyksekkäästi vastanneet uusiin yhteiskunnallisestikin merkittäviin sivistystehtäviin ja uskon, että tämä muutoskyvykkyys on kansanopistojen menestystekijä jatkossakin, Nieminen lopettaa.