Kansainvälinen osaaja Jorge Baldeon: näin tieni kulki opintojen kautta suomalaiseen työelämään

Suomalainen koulutus houkuttelee maahamme uusia osaajia. Vuonna 2017 ulkomaalaiset suorittivat Suomessa yhteensä 3776 korkeakoulututkintoa. Työperäisen maahanmuuton rinnalla voidaan puhua koulutusperäisestä maahanmuutosta. Merkittävä osa Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee kuitenkin muualle töihin. Syinä ovat muun muassa työpaikan löytämisen vaikeus, kielimuuri ja oleskelulupakäytäntöjen byrokratia.

Samaan aikaan Suomen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä jatkaa vähentymistä. Se tarkoittaa entisestään pahenevaa pulaa osaajista koko maassa. Työelämässä tapahtuvat muutokset ja väestörakenteen kehitys lisäävät osaavan työvoiman tarvetta.

Kansainvälisten osaajien näkemyksiä ja kokemuksia opiskelusta ja työn löytämisestä Suomessa

Sivista haastatteli kansainvälisiä osaajia, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan Suomeen ja onnistuneet löytämään täältä työpaikan.
Julkaisemme nyt sarjan tarinoita, joissa tuomme esiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään. Kaikki haastateltavat suorittivat opintonsa Suomessa 2000-luvun alkupuolella ja ovat työskennelleet Suomessa useita vuosia.

Vuorossa on Ecuadorista Suomeen muuttanut Jorge Baldeon, joka työskentelee nykyään Nordean palveluksessa Agile Coachina.

Miten päädyit Suomeen, mitä opiskelit ja missä olet työskennellyt?

– Kuulin Suomesta sukulaisen kautta vuonna 2007. Olin tuolloin suorittanut insinöörin tutkinnon Ecuadorissa ja halusin jatkaa opintoja. Löysin kiinnostavan opintokokonaisuuden, insinööriopintoja ja liiketoimintaa sisältävän, maisteriohjelman Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta, Jorge kertoo.

– Suomeen saavuttuani hain saman tien töitä, lähetin noin 60-70 työhakemusta. Näin paljon vaivaa hyvän hakemuksen tekemiseen. Oleskeluluparajoituksen vuoksi työskentelin 25 tuntia viikossa. Halusin myös keskittyä opiskeluun. Koska rajoitus ei koskenut kesätöitä, etsin niitä erittäin aktiivisesti ja sainkin kesätyöpaikan Stora Ensolta, jossa työskentelin neljä kuukautta. Työ oli kiinnostavaa ja oli hyvä saada merkintä CV:hen; toiset suomalaiset yritykset tunnistavat hyvin Stora Enson, toteaa Jorge.

– Etsin opintojen ohella töitä, enkä voi tarpeeksi korostaa, miten aktiivinen pitää itse olla työnhaussa. Olen ollut valmistuttuani Turun yliopistolla puhumassa aiheesta. Monet lahjakkaat opiskelijat lähtivät ja lähtevät edelleenkin takaisin, koska eivät onnistu löytämään töitä Suomesta, Jorge jatkaa.

– Minulla oli hyvä mahdollisuus, kun sain tehdä pro gradu – työn silloiselle työnantajalleni. Samaan aikaan olin hakeutunut Nordean ohjelmaan ja tulin hyväksytyksi. Tämä lopputuloksena työskentelen nykyään Nordeassa uudenlaisessa toimessa ohjelmistotiimien coachina, sanoo Jorge.

– Olen tyytyväinen opintojen sisältöön, opetukseen ja käytettyihin metodeihin. Sain aikoinani hyvää konkreettista apua työhakemusten tekoon, esimerkiksi haastattelusparrausta, Turun yliopiston rekrytointipalveluista, Jorge kertoo.

Miten mielestäsi kansainväliset opiskelijat työllistyisivät paremmin Suomeen?

– Työnhaussa pitää olla todella aktiivinen ja nähdä vaivaa hakemusten tekemisessä, Jorge painottaa.

– Opinnoissa olisi hyvä olla tietoa suomalaisesta työelämästä; vastuista ja velvollisuuksista sekä muista käytänteistä esimerkiksi päivärahasysteemistä, lomista jne, korostaa Jorge.

– Suomen kieltä tulisi olla enemmän opintojen aikana. Työelämässä ei siihen ole välttämättä kunnolla aikaa, Jorge lopettaa.