Julkisen talouden haasteet jatkuvat – puolueilta tarvitaan selkeitä ratkaisuehdotuksia
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 4.2. virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.
Ikääntymisen tuomista tulevaisuuden menopaineista johtuen, julkisen talouden tilanne jatkuu haastavana. Virkamiesten näkemyksen mukaan seuraavalla hallituskaudella on saavutettava vuosittain puolen miljardin välitön tasapainottuminen. Samaan aikaan tulee jatkaa rakenteellisia uudistuksia, joilla julkinen talous paranee pidemmällä aikavälillä.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö myös lisäpanostuksia tarvita, jopa nykyistä enemmänkin, mutta panostukset täytyy tehdä kustannustehokkaasti ja priorisoimalla menoja. Tulojen kasvattaminen verotusta kiristämällä ei voi olla ainakaan merkittävässä roolissa johtuen tasostaan ja verokilpailusta.
Koulutus- tutkimus ja innovaatiotoiminta avainasemassa
Ratkaisevassa roolissa kestävyyden turvaamisessa ovat työllisyysaste ja myös tuottavuuskehitys.
Näissä molemmissa merkittävä rooli on koulutuksella sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Jopa niin ratkaiseva, että näihin kohdistuvia leikkauksia tulee välttää, jos Suomeen kohdistuu uusi vakava taantuma – myös virkamiesraportin mukaan.
Viime viikolla ministeriöiden kansliapäälliköt julkaisivat ”Mahdollisuudet Suomelle” -virkamiesnäkemyksen avainkysymyksistä hallituskaudelle 2019-2023. Koulutukseen ja tutkimukseen liittyen kansliapäälliköt kiteyttivät viestin: ”Osaamis- ja koulutustason nosto on hyvinvoivan ja sivistyneen yhteiskunnan edellytys. Jatkuvan oppimisen turvaamisella ja vaikuttavalla tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla jäädään plussalle työn murroksessa.”
Jatkuvan oppimisen edellytykset tulee turvata
Kuluneella vuosisadalla kansakunnan kouluttaminen ja osaamistason nostaminen ovat olleet avainasemassa Suomen nousussa vauraaksi ja hyvinvoivaksi maaksi.
– Tulevaisuudessakin koulutus ja osaaminen ovat tärkeimmässä roolissa menestyksen jatkumisen kannalta – onpa tarkastelun näkökulmana teknologian murrokseen vastaaminen tai eriarvoistumisen ehkäiseminen, sanoo johtaja Laura Rissanen Sivistystyönantajista.
Seuraavan hallituskauden keskeisin ratkaistava ongelma on jatkuvan oppimisen edellytysten turvaaminen kaikille molempien em. puheenvuorojenkin mukaan. Tämä käsittää niin uusia toimintamalleja ja kannustimia kuin tukimuotoja ja verotusratkaisuja. Keskeisessä asemassa ovat myös avoin opetus ja tiede sekä digitaaliset ratkaisut niin osaamisen uudistamisessa kuin osaamisen tunnistamisessa.
Lisää resursseja koulutukseen
Kuluneen vuosikymmenen aikana tapahtuneiden koulutusleikkausten jälkeen on selvää, että tämä vaatii myös julkisia reaalisia lisäresursseja koulutuksen järjestäjille nykyiseen tasoon verrattuna.
– Tavoitteeksi tulisi asettaa vuosikymmenen alun taso 6,5 prosenttia BKT:sta tulevan vuosikymmenen aikana. Tämä ei ole mahdoton tavoite, kun otetaan jatkuvan oppimisen tuomat uudet vaateet, Rissanen toteaa.
Toinen rahoitukseen liittyvä hyvin laajasti jaettu tavoite on sitten tutkimus- ja kehittämispanostuksen nostaminen 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tässä suurin rooli on kuitenkin yksityisellä sektorilla, mutta ilman julkistakaan lisäpanostusta tavoitteeseen ei päästä.
Keskustelu jatkuu ja tiivistyy kohti vaaleja. Toimintaympäristöstä ja sen rajoitteista on suhteellisen selkeä kuva. Toivottavasti vaalikeskustelu johtaa nyt siihen, että äänestäjät saavat selkeät vaihtoehdot, joilla puolueet ratkoisivat tunnistettuja haasteita.
Valtionvarainministeriön ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”
Kansliapäälliköiden ”Mahdollisuudet Suomelle”-raportti
Lisätietoja,
Laura Rissanen, p. 041 540 4505
Johtaja, Sivistystyönantajat