Johanna Koponen Suomen pysyvästä EU-edustustosta: Suomea pidetään koulutuksen suurvaltana ja meitä kuunnellaan

Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa tänään 1.7.2019. Puheenjohtajana Suomi johtaa ministerikokouksia, ja sillä on merkittävä vastuu koko EU:n päätöksenteosta.

Suomen puheenjohtajaohjelman mukaan Euroopan tulee pysyä tutkimuksen, kehityksen ja innovaation eturintamassa. Ohjelmassa mainitaan esimerkiksi eurooppalaisen superyliopiston kehittäminen sekä Erasmus-opiskelijavaihdon laajentaminen.

Sivistystyönantajat on painottanut osaamisen ja tutkimuksen ottamista Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi. Lisäksi Sivista pitää tärkeänä, että EU-rahoituksen painopiste tukee osaamista ja uudistumista ja EU:n merkittävää roolia liikkuvuuden edistäjänä ylläpidetään. EU:n roolia avoimen tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen puolustajana tulee vahvistaa.

Kysyimme erityisasiantuntija Johanna Koposelta (koulutus, av-palvelut) Suomen pysyvästä EU-edustustosta, miltä osaamisen ja koulutuksen teemat näyttävät puheenjohtajuuskauden valossa.

Miten Suomen puheenjohtajuuskausi näkyy koulutuspolitiikassa ja mikä rooli EU:lla on osaamisen edistäjänä?

– Koulutus on aihe, josta puhuttaessa Brysselissä EU-asioissa työskentelevänä suomalaisena saa jatkuvasti kokea ylpeyden aihetta. Suomea pidetään koulutuksen suurvaltana ja meitä kuunnellaan. Hyvien tuloksien varaan ei voi kuitenkaan jäädä lepäämään, aina on kehitettävää ja jatkuvassa murroksessa oleva maailma aiheuttaa jatkuvan uudistumistarpeen myös koulutuksessa, Koponen sanoo

– EU-puheenjohtajuuskautemme johdosta on Suomeen nimenomaan koulutussektorilla kohdistunut suuria odotuksia jo pitkään. Motivaatioomme kehittää vahvaa EU:n koulutuspolitiikkaa luotetaan. Haastavaa tämä on siinä mielessä, että EU:n toimivalta koulutussektorilla on erittäin rajallinen eikä siis mitään ihmetekoja helposti ole tehtävissä. Haasteisiin on kuitenkin tartuttava eikä toimivaltakysymysten tule antaa estää mielekkään koulutussektorin agendan eteenpäin viemistä. Näin varsinkin, kun puheenjohtajuuskautemme osuu yksiin sen ajankohdan kanssa, jolloin mietitään EU:n seuraavan viisivuotiskauden painopisteitä, Koponen kertoo

– Suomen painopisteiksi seuraavan kauden EU-vaikuttamisessa ovat nousseet kestävä kasvu ja turvallisuus. Kasvun ja myös yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden keskeinen rakennusalusta on osaava ja hyvinvoiva väestö, toteaa Koponen

Miten varmistamme, että Eurooppa ja eurooppalaiset pysyvät osaamisen kärjessä?

– Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö, mm. työn ja teknologian murros, väestörakenteen muutokset ja ilmastonmuutos, edellyttävät myös EU:n koulutuspolitiikalta ennakointi- ja reagointikykyä, painottaa Koponen

– Kaikki EU-maat kohtaavat samoja haasteita, jokainen tietysti omista lähtökohdistaan käsin. Kenelläkään, ei edes meillä koulutuksen huippumaana, ole oikeita vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Vastausten etsiminen ja haasteiden pohtiminen yhdessä onkin erittäin arvokasta. Tästä syystä haluamme Suomena ja myös tulevana puheenjohtajamaana vahvistaa tulevaisuusorientoitunutta koulutuspolitiikkaa EU:ssa, Koponen sanoo

– Työn ja teknologian murros muuttaa osaamistarpeita, mikä edellyttää uutta lähestymistapaa jatkuvaan oppimiseen. Eurooppalaisten osaamistason nostaminen on tärkeää niin kilpailukyvyn kuin sosiaalisen inkluusion näkökulmasta. Haluamme myös tuoda näkyville koulutukseen investoinnin keskeisiä hyötyjä, lausuu Koponen.

Mitä meidän suomalaisten on hyvä muistaa EU:sta ja siitä, mitä EU tekee osaamisen eteen?

– Koulutus ja kulttuuri edesauttavat työpaikkojen luomista, talouskasvua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä synnyttävät eurooppalaista identiteettiä. EU:lla on merkittävä rooli erityisesti kansainvälisen liikkuvuuden edistäjänä. EU:n lippulaiva-aloite Erasmus+-ohjelma on liikuttanut tähän mennessä 9 miljoonaa eurooppalaista, Koponen kertoo.

– Euroopan komissio on viime vuonna esittänyt eurooppalaisen koulutusalueen luomista vuoteen 2025 mennessä. Tarkoituksena on edistää liikkuvuutta mm. laajentamalla osallistumista juuri Erasmus-ohjelmaan. Vaikka koulutuspolitiikka sinänsä kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan omaan toimivaltaan, osaamiseen tai sen puutteisiin kulminoituu koko Euroopan pärjääminen tulevaisuudessa, sanoo Koponen.

– EU osallistuu laadukkaan datan keräämiseen sekä politiikka-analyysien tuottamiseen kansallisen päätöksenteon tueksi. Työn ja teknologian murros muuttaa osaamistarpeita, mikä edellyttää uutta lähestymistapaa jatkuvaan oppimiseen. Eurooppalaisten osaamistason nostaminen on tärkeää niin kilpailukyvyn kuin sosiaalisen inkluusion näkökulmasta, Koponen lopettaa.

 

Johanna Koponen.