» Uutishuone » Uutiset » Haastattelussa valtiosihteeri Lehtonen: Tutkittu tieto on edellytys sille, että päätöksenteko edistää aidosti kestävää kehitystä

Haastattelussa valtiosihteeri Lehtonen: Tutkittu tieto on edellytys sille, että päätöksenteko edistää aidosti kestävää kehitystä

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista. Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, joka toteutetaan laajan yhteistyöverkon kanssa. Sivista on mukana teemavuoden toiminnassa.

Kysyimme ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen valtiosihteeri Terhi Lehtoselta, mikä on suomalaisen korkeakoulutuksen sekä tieteen ja tutkimuksen merkitys kestävän kehityksen edistämisessä?

– Tutkittu tieto on edellytys sille, että päätöksenteko edistää aidosti kestävää kehitystä. Vihreä siirtymä edellyttää vahvaa tieteellistä ymmärrystä esimerkiksi asumisesta, liikkumisesta, energiajärjestelmästä ja ruokajärjestelmästä ja siitä, miten niiden systeemistä muutosta kohti kestävyyttä voidaan edistää. Tiedettä ja tutkimusta tarvitaan avuksi myös sen varmistamiseksi, että siirtymä kestävään hiilineutraaliin kiertotalouteen on sosiaalisesti ja alueellisesti reilu, sanoo Lehtonen.

– Työn murroksen ja erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation vuoksi ammatin vaihtaminen on todennäköistä yhä useammalle, muistuttaa Lehtonen.

– Suomessa on tieteellisiä asiantuntijapaneeleita (kestävyyspaneeli, luontopaneeli, ilmastopaneeli, talouspoliittinen arviointineuvosto), jotka osaltaan koostavat päätöksentekoa varten tietopohjaa ja tekevät tiedeneuvonantoa. Esimerkiksi ilmastopaneeli on tehnyt oman päästöpolkulaskelmansa. Lisäksi viime vuosina osa rahoitusinstrumenteista on alkanut yhä vahvemmin edellyttää vuorovaikutusta eri yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Merkittävimpiä näistä kotimaassa ovat Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus ja valtioneuvoston VN TEAS-rahoitus. Entistä kiinteämpi vuorovaikutus tutkimuksen, hallinnon, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa on keskeistä, jotta tieteen ja tutkimuksen havainnot saadaan jalkautettua. Tämä edellyttää uudenlaisia toimintatapoja sekä tutkijoiden että hallinnon puolella, ja ympäristöministeriö on ollut tässä edelläkävijä (ilmastolain uudistuksen kansalaisraadit, luonnonsuojelulain uudistuksen tutkijayhteistyö, kiertotalousohjelman asiantuntijapaneeliyhteistyö, kansallisen kemikaaliohjelman tutkijayhteistyö, puurakentamisen ohjelman kokeilujen tutkijakummit jne), Lehtonen toteaa.

– Työn murroksen ja erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation vuoksi ammatin vaihtaminen on todennäköistä yhä useammalle. Koulutuksella on tärkeä rooli eteenpäin menemisen varmistamisessa siten, että eri puolella Suomea voidaan jatkossakin elää ja työskennellä kestävällä tavalla. Uusissa ammateissa ja tehtävissä vaadittava osaaminen on usein korkea-asteen tasoista. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvan oppimisen uudistusta, korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä ja opintoihin sijoittumisen nopeuttamista, tiivistää Lehtonen.

Mihin Suomen tulisi kohdistaa EU:n elpymisrahoitusta?

– Taloutta on elvytettävä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi. Hallitus on päättänyt, että vähintään puolet elpymispaketin osana olevasta elpymisvälineen arvioidusta 2,3 miljardin euron rahoituksesta käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään. Pyrkimyksenä on nopeuttaa loikkaa hiilivapaaseen kiertotalouteen samalla kun tuemme talouden elpymistä pandemiasta. Tämä on ollut myös tutkijoiden viesti. Suomen kestävän kasvun ohjelma tulee panostamaan hiilineutraaliussiirtymään mm energiajärjestelmässä, teollisuuden sähköistymisessä ja liikenteessä. Investointien lisäksi tuetaan kestävää kasvua tukevaa tutkimusta, kehitystä ja koulutusta, toteaa Lehtonen.

– Fiksusti käytettynä EU:n elpymisrahoitus auttaa luomaan kestäviä työpaikkoja ja ratkaisuja, joilla parannamme hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen ja suomalainen teollisuus ja yritystoiminta pärjäävät myös kansainvälisillä markkinoilla. Astumme koronaviruskriisin jälkeiseen aikaan hiilineutraaliuden edelläkävijänä, ei perässähiihtäjänä, Lehtonen jatkaa.

Entä EU:n Green Deal, mikä on TKI:n- ja koulutustoiminnan merkitys sen toteuttamisessa?

– Uudet teknologiat, kestävät ratkaisut ja disruptiiviset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n tutkimuksen puiteohjelma Horisontti Eurooppa pyrkii vastaamaan EU:n Green Dealin toteuttamisen tietotarpeisiin. Green Dealia tukevassa rahoitushaussa myönnetään yhteensä miljardi euroa ilmastokriisin, luonnon monimuotoisuuden ja kestävän elvytyksen teemoihin. Uusi puiteohjelma käynnistyy 2021 ja siinä yli 35 % rahoituksesta suunnataan ilmastotoimiin. Puiteohjelmassa painotetaan kokeilemista ja eri alojen ja tieteenalojen välistä yhteistyötä, ja siinä noudatetaan systeemistä lähestymistapaa, jota tarvitaan vihreän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo Lehtonen.

– Kuitenkin on muistettava, että EU:n yhteinen TKI-rahoitus vastaa vain pientä osaa EU:n jäsenmaiden TKI-kokonaisrahoituksesta. Green Dealin ympäristötavoitteita ei ylipäänsä voida saavuttaa pelkästään Euroopan toimilla. Ilmastonmuutosta ja biodiversiteetin köyhtymistä kiihdyttävät tekijät ovat maailmanlaajuisia, eivätkä ne tottele kansallisia rajoja. Siksi on tärkeää, että kaikki jäsenmaat edistävät ympäristö- ja ilmastotutkimusta sekä vihreän siirtymän teknologioiden ja siinä tarvittavan osaamisen kehittymistä, Lehtonen muistuttaa.

– Vihreän siirtymän ja sitä tukevan TKI-toiminnan yksi läpileikkaava painopiste on digitalisaatio. Suuri osa nykypäivän innovoinnista perustuu dataan, ja siinä keskeistä on datan saatavuus ja yhteentoimivuus. Data yhdistettynä digitaaliseen infrastruktuuriin (esimerkiksi supertietokoneet, pilvipalvelut, ultranopeat verkot) ja tekoälyratkaisuihin helpottaa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja lisää valmiuksia ymmärtää ympäristöhaasteita ja vastata niihin, kertoo Lehtonen.

– On myös tärkeää tukea yritysten demonstraatio- ja pilottihankkeita, joissa uusia ratkaisuja pyritään skaalaamaan käyttökelpoiseen mittakaavaan. Suomen uusi, kansallinen TKI-tiekartta antaa tähän erinomaisia eväitä: panostuksia osaamisen kehittämiseen, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kumppanuusohjelman sekä rahoitusta kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä houkutteleviin tutkimusinfrastruktuureihin. Tiekartta on laadittu luomaan toimintaympäristö, joka kannustaa sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan Suomessa. Tavoitteena on, että Suomi pysyy uuden tiedon tuottamisen sekä teknologian kehittämisen ja soveltamisen eturintamassa ja pystyy täysimääräisesti toteuttamaan osansa EU:n Green Dealissa, Lehtonen lopettaa.

Jaa

Seuraa