Haastattelussa Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko – yliopistoilla on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistajina aivan keskeinen rooli
Sivista vaikuttaa koulutus- tutkimus- ja sivistysalan kehittämiseen tekemällä yhteistyötä virkamiesten, poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa.
Yksi tärkeistä yhteistyötahoista yliopistoteemoja koskien on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry. Haastattelimme viime keväästä Unifin toiminnanjohtajana toiminutta Tanja Risikkoa Unifin roolista ja yhteistyöstämme.
Kerrotko kuka olet ja mistä tulet?
Olen työskennellyt toukokuun alusta saakka Unifin toiminnanjohtajana ja saanut heti olla mukana näkemässä ja tekemässä isoja ja nopeita muutoksia yliopistojen yhteistyöhön ja toimintaympäristöön.
Työskentely eri tieteenalojen edustajien ja erilaisten sidosryhmien kanssa on minulle tuttua ja mielekästä.
Opiskelijavalintojen toteuttaminen, merkittävä aloituspaikkojen lisääminen nopealla aikataululla sekä kampusten sulkutoimet ja vaiheittainen avautuminen ovat edellyttäneet valtavasti työtä niin opiskelijoiden, yliopistojen, järjestöjen kuin päättäjienkin tahoilla.
Tahdonkin kiittää eri toimijoita yhteistyöstä vaikeiden ja isojen kokonaisuuksien nopeassa läpiviemisessä.
Työskentely eri tieteenalojen edustajien ja erilaisten sidosryhmien kanssa on minulle tuttua ja mielekästä. Työskentelin ennen Unifiin siirtymistäni reilun kahdeksan vuoden ajan kolmen yliopiston yhteisen yliopistokeskuksen johtajana ja Jyväskylän yliopiston alaisen erillislaitoksen johtajana. Koen, että työ Unifissa on loogista jatkumoa aiemmille työtehtävilleni, ennen kaikkea osaamisen ja osaajien puolestapuhujan työtä sekä asioiden ja ihmisten yhteen saattamista. Näen Unifin paitsi rehtorineuvoston vuorovaikutuksen foorumina, myös yliopistojen yhteistyön alustana, jolla on käytössään valtava osaamispotentiaali yhteisten viestiemme ja kehittämistyön tukena.
Mikä Unifin toiminnassa on korostunut näin poikkeuksellisina aikoina? Ja miltä tulevaisuus näyttää?
Unifin päätehtävänä on vahvistaa yliopistojen yhteiskunnallista asemaa ja edistää niiden yhteistyötä. Kuluneen vuoden aikana yliopistojen yhteistyö on ollut hyvin konkreettista, ja tiedonvaihto kriisitilanteissa äärimmäisen tärkeää. Samalla on pystytty luomaan pohjaa pidempijänteiseen yhteiseen kehittämiseen muun muassa opiskelijavalintojen uudistamistyössä.
Unifi on nostanut esiin myös tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteossa ja yhteiskunnassa. Sivistys-sana otettiin käyttöön suomen kielessä 200 vuotta sitten. Pian käynnistyvä tutkitun tiedon teemavuosi 2021 osuu siksikin hienoon ajankohtaan!
Tällä hetkellä Suomi valmistelee kestävän kasvun ohjelmaansa. Yliopistoilla on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistajina aivan keskeinen rooli. Ohjelman vaikuttavuuden takaamiseksi tulisi pystyä katsomaan pitkälle, nopeiden ja konkreettisten elvytystoimien ohi. Investointi osaamiseen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii pitkäjänteistä panostusta. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminta tulisikin nähdä kaikissa kestävän kasvun toimissa mukana osaamisen pohjan rakentajana. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pitkäjänteisen, tutkijalähtöisen tutkimuksen tukemiseen, jotta Suomen kilpailukyky ja menestys kansainvälisen tutkimuksen kentällä varmistetaan.
Millaisia yhteistyöajatuksia teillä on Sivistan suuntaan?
Sivista on Unifille tärkeä kumppani korkeakoulupoliittisessa vaikuttamistyössä. Yhteiset aloitteemme ovat olleet vaikuttavia, ja usein niihin ovat osallistuneet laajasti yliopistoyhteisön edustajat ja sidosryhmät. On myös itselleni ollut hienoa tulla uutena henkilönä yhteistyöhön, ja kokea olevansa tervetullut. Tiedonvaihto on luontevaa ja isoissa tavoitteissa meillä on yhteiset päämäärät. Yhteinen viesti on vahva viesti.
Lähivuosien keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa se, miten Suomi etenee kohti TKI-tiekartan tavoitteita ja kuinka korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nostetaan 50 prosenttiin tinkimättä opetuksen laadusta. Myös EU:n tutkimus- ja koulutusrahoitus on saatava kestävälle uralle.
Kulunut vuosi on myös muovannut yliopistojen tulevaisuutta enemmän kuin vielä tiedämmekään. Tulevaisuuden ennakoinnissa ja tulevaisuuden tekemisessä on erityinen tarve yhteiselle työlle.