Haastattelussa Suomen Akatemian Riitta Maijala: Tutkimusorganisaation pitkäjänteisen tuen merkitys on kasvanut

Profiloituminen on ollut keskeinen teeman 2000-luvun yliopistopolitiikassa. Yliopistoilla on aina ollut omia tutkimus- ja koulutusvalikoimiinsa liittyviä vahvuuksia, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana profiloitumiseen on suunnattu myös erillistä rahoitusta. Lisääntyvä erikoistuminen vaatii yhteistyön lisäämistä yliopistojen välillä, jotta oman profiilin ulkopuolisia aloja voidaan linkittää luovasti omiin vahvuuksiin.

Haastattelimme aiheesta ylijohtaja Riitta Maijalaa Suomen Akatemiasta.

Miksi yliopistojen profiloituminen on tärkeää?

– Menestyksekäs tutkimustyö edellyttää osaavien ja innostuneiden tekijöiden lisäksi myös vahvaa ja pitkäjänteistä tutkimusorganisaation tukea. Tieteen tekemisen tapojen muuttuessa esimerkiksi digitalisaation, dataintensiivisyyden ja monitieteellisten tutkimuskysymysten myötä tutkimusorganisaation pitkäjänteisen tuen merkitys on viime vuosina kasvanut, kertoo Maijala.

– Profiloituminen ei sinänsä ole mitään uutta: yliopistot ovat aina tehneet valintoja. Nostaessaan profiloitumisessaan tiettyjä tutkimusalueita tai -teemoja yliopisto kertoo sekä henkilökunnalleen että sidosryhmilleen, että se aikoo tulevaisuudessa panostaa näille alueille. Tämä on sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta erittäin tärkeä viesti, toteaa Maijala.

Maijalan mukaan kyse ei siten ole vain yliopiston omien resurssien strategisesta allokoinnista vaan usein myös yritysten, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kannustamisesta pitkäaikaiseen yhteistyöhön yliopiston ja sen tutkijoiden kanssa.

Tutkimuksen profiloituminen lisää myös yliopistojen näkyvyyttä sekä ulkomaisten yliopistojen että kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa ja avaa siten uusia mahdollisuuksia laadukkaalle tutkimustyölle.

Miten Suomen Akatemia edistää profiloitumista?

– Suomen Akatemia edistää yliopistojen tutkimuksen profiloitumista rahoittamalla vertaisarvioinnin perusteella parhaita suunnitelmia 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä edustaa yliopistojen kokonaisrahoituksesta noin 2 % osuutta. Parhaillaan on käynnistymässä kuudes haku, jota olemme suunnitelleet yhdessä yliopistojen kanssa ja mm. vähentäneet hakemiseen liittyvää yliopistojen työtä, Maijala sanoo.

– Yliopisto voi oman strategiansa pohjalta itse valita vapaasti ne alueet tai aiheet, joihin se hakee Akatemialta rahoitusta. Yliopistot ovatkin käyttäneet monipuolisesti tätä mahdollisuutta. Osa yliopistoista on hakenut toistuvasti saman profiloitumisalueen toimiin rahoitusta useissa hauissa. Jotkut yliopistot ovat valinneet joka hakuun uusia profiloitumisalueita ja viime vuosina hakemuksissa on näkynyt myös aiempia profiloitumisalueita risteäviä profiloitumisalueita, kertoo Maijala.

Kansainvälinen eurooppalaisten yliopistojen rehtoreista ja vararehtoreista koostuva paneeli arvioi jokaisen yliopiston suunnitelman toimien merkittävyyttä, konkreettisuutta ja realistisuutta yliopiston itse itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitusmuodon ulkopuolinen arviointi osoittikin, että profirahoitus on ollut hyvä työkalu yliopistojen strategioiden toimeenpanossa ja seurannassa samalla kun se on vauhdittanut suunniteltujen muutosten toteuttamista. Arvioinnin loppuraportin voit lukea tästä.

Millaisena näet tieteiden välisen yhteistyön ja profiloitumisen yhteensovittamisen?

– Tieteenalojen sisäisen pirstaleisuuden vähentämisen lisäksi profirahoituksen avulla yliopistot ovat edistäneet myös tieteidenvälistä ja monitieteistä tutkimusta ja parantaneet ilmiöpohjaisen tutkimuksen mahdollisuuksia, Maijala sanoo.

Maijala uskoo tämän arviointituloksenkin  pohjalta, että profiloitumisella voi merkittävästi vahvistaa tieteiden välistä yhteistyötä.

Yliopistojen profiloitumisen vahvistamisen rahoitushaku aukeaa toukokuussa.