Haastattelussa Sivistan Jussi-Pekka Rode: opiskelijoiden hyvinvoinnissa keskeistä on opiskelukyvystä huolehtiminen
Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat kehittyneet huolestuttavaan suuntaan. Koulutus- ja tutkimusalan barometrin mukaan hyvinvointia tukevia palveluita tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrä on kasvanut kaikilla koulutusasteilla. Samaa viestiä kertovat opiskelijoille suunnatut kyselyt ja tutkimukset. Haastattelimme aiheesta Sivistan elinkeinopoliittista asiantuntijaa Jussi-Pekka Rodea, joka on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n hallituksen jäsen.
Miten opiskelijoiden hyvinvointia voisi parhaiten tukea?
– Tarvitsemme hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Keskeistä on huolehtia opiskelukyvystä. YTHS:n tehtävä ei rajoitu ainoastaan oirehtivista opiskelijoista huolehtimiseen, vaan sen keskeinen työ on myös tukea opiskelijoiden opiskelukykyä, Rode avaa.
Hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtimisen taustalla on ajatus, että opiskelija hahmottaisi opiskeluun vaikuttavat osa-alueet: omat voimavarat, opiskelutaidot, opiskeluympäristö ja opetus. Hyvinvointi koostuu paitsi opiskelijan omista terveyskäyttäytymiseen liittyvistä rutiineista, myös opiskelun ympärillä olevista toimijoista.
Korkeakoulut tarjoavat opetusta ja ohjausta opiskelutaitojen tunnistamiseksi ja oppimiseksi sekä turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön. Opiskelijalähtöinen pedagogiikka ja ympäröivä opiskelukulttuuri tukevat osaltaan opiskelukykyä.
– YTHS seuraa ja edistää näiden opiskelukykyyn vaikuttavien osa-alueiden toteutumista. Moni eri taho voi siis tukea opiskelijaa, korostaa Rode.
Missä YTHS on erityisesti onnistunut ja missä on vielä kehitettävää?
YTHS tuottaa terveydenhuoltolain mukaiset opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Säätiön perustehtävänä on tehdä työtä opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn hyväksi. Palvelun järjestäjä on Kansaneläkelaitos (Kela).
Palvelujen piiriin kuuluu noin 280 000 opiskelijaa korkeakouluopetusta tarjoavilla paikkakunnilla.
Viime vuoden aikana YTHS pyrki erityisesti ennaltaehkäisemään ja hoitamaan mielenterveyden häiriöiden vaikutusta opiskeluun sekä parantamaan lähi- ja etäpalveluiden saatavuutta.
– Hyvä esimerkki mielenterveyden etäpalveluista on matalan kynnyksen ryhmätoiminta, jota on tarjolla niin etä- kuin lähiryhminä esimerkiksi jännityksestä, masennuksesta tai stressistä oireileville, kertoo Rode.
Tiukentuvien hoitotakuuvaatimusten vuoksi kehitettävää tulee olemaan palveluun pääsyssä
Hoitotakuu toteutuu, kun opiskelija saa vastaanottoajan tai alueellinen vastuutiimi ottaa yhteyttä opiskelijaan kolmen kuukauden kuluessa yleis- ja mielenterveyden asioissa ja kuuden kuukauden kuluessa suunterveyteen liittyvissä asioissa.
– Vaatimukset ensimmäisen hoitokontaktin alkamisajasta tiukentuvat tänä vuonna. YTHS:llä on marraskuuhun 2024 asti aikaa saada palvelu uusien määräaikojen mukaiseksi. Vaativa tavoite edellyttää resursseja, hiottuja palveluprosesseja ja sitä, että asiakkaat osaavat käyttää YTHS:n palveluja tarkoituksenmukaisesti, sanoo Rode lopuksi.