» Uutishuone » Uutiset » Haastattelussa Helsingin Sanomien Marjukka Liiten – 40 vuoden aikana journalismin perustehtävä ei ole muuttunut mihinkään

Haastattelussa Helsingin Sanomien Marjukka Liiten – 40 vuoden aikana journalismin perustehtävä ei ole muuttunut mihinkään

Koulutuspolitiikka on sana, joka ei juurikaan saa aikaan innostuksen värähdystä muissa kuin alaa tuntevien ja seuraavien korvissa. Kuitenkin koulu, opiskelu, tutkimus ja tiede sekä mahdollisuus oppimiseen ovat suomalaisille ja Suomelle äärimmäisen tärkeitä asioita. Ne kuuluvat tiukasti arkeemme ja rakentavat yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kasvun perusteita. Siksi niistä pitää kirjoittaa ja onneksi niistä myös kirjoitetaan. Yksi pitkäaikaisin koulutuspolitiikan, kuin omat taskunsa tunteva, asiantuntija on Helsingin Sanomien toimittaja Marjukka Liiten. Suomen toimittajakunnasta ei löytyne yhtäkään toimittajaa, joka voisi sanoa seuranneensa koulutuspolitiikkaa neljän vuosikymmenen ajan.

-Parasta on tehdä töitä lehden laajalle lukijakunnalle, sanoo Marjukka.

Tässä haastattelussa halusimme kuulla Marjukka Liitenin ajatuksia suomalaisesta koulutukseen ja osaamiseen liittyvästä keskustelusta ja toimittajan työstä.

Aloitetaan opinnoista, miten päädyit toimittajaksi?

-Koulussa olin hyvä oppilas, joka ei oikein osannut päättää, mitä haluaisi opiskella. Minua kiinnosti kaikki tai ei mikään eli en osannut päättää mihin suuntaan lähteä. Olen kotoisin Torniosta ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen hain sellaisiin kohteisiin, joihin pystyi hakemaan papereiden perusteella. Pääsinkin sekä Helsingin yliopistoon että Tampereen yliopistoon ja valitsin jälkimmäisen, jonne olin pyrkinyt lukemaan tiedotusoppia. Opiskeluaikana luin myös muita yhteiskuntatieteellisiä aineita ja valmistuin nopeasti, yhteen putkeen opiskeltuani. Hetken töitä etsittyäni, pääsin yhtä aikaa Helsingin yliopistoon vakinaiseksi ja Helsingin Sanomiin kesätoimittajaksi. Yliopistossa olin töissä 2 vuotta, ja kun HS:sta pyydettiin, niin lähdin tänne kirjoittamaan mm. korkeakoulutuksesta, kertoo Marjukka.

– Koulutuspolitiikasta ryhdyin tosiaan kirjoittamaan heti toimittajanurani alussa. Innostuin jo tuolloin teemasta ja olen edelleen siitä erittäin kiinnostunut. Koulutus on merkittävä asia, joka otetaan Suomessa liian itsestäänselvyytenä, Marjukka toteaa.

Mikä on pysynyt ennallaan tai mikä on muuttunut suomalaisessa koulutuspolitiikassa ja siihen liittyvässä keskustelussa?

-Peruskoulun tulo oli luonnollisesti aikoinaan suuri uudistus, joka tehtiin Suomessa ennen kuin muualla. Sen jälkeen on ollut muita uudistuksia, joista suurin osa on jonkinlaista jatkumoa tälle peruskoulu-uudistukselle, pohtii Marjukka.

– Muuten koulutuspoliittisessa keskustelussa on nähtävillä aaltoliikettä; tietyt teemat nousevat aina uudelleen ja uudelleen mm. koulutustaso, kiusaaminen ja koulukuri. Keskustelussa voi nähdä kaksi tasoa: joko puhutaan rakenteellisista ja määrällisistä asioista tai sitten kouluarkeen liittyvistä teemoista esimerkiksi koulukurista. Aika vähän puhutaan itse asiassa siitä, mitä koulutusjärjestelmän sisällä opitaan, toteaa Marjukka.

Mitä ajatuksia sinulla on omasta ammatistasi, sen vaatimasta osaamisesta?

– Työssä mielekästä on, kun saa tuoda esille muuta kuin sitä, mistä kaikki jo koohkaavat. Toimittajan työssä asioihin paneutuminen ja niistä kirjoittaminen on jatkuvaa opiskelua ja uuden oppimista. On hyvä pohtia, mikä on varsinaisesti uuden opiskelua, kun työtä tekemällä oppii jatkuvasti uutta. Esimerkiksi, kun kirjoitan tietystä aiheesta, saatan lukea satoja sivuja raportteja tai vaikka lain valmisteluun liittyviä dokumentteja, lakiehdotuksia perusteluineen. Näin perehdyn aiheeseen, josta kirjoitan. Raporttien lukeminen on intohimoni, usein vien niitä kotiinkin luettavaksi. Haluan paneutua asioihin kunnolla, Marjukka kertoo.

– Helsingin Sanomissa viettämäni 40 vuotta on mennyt nopeasti. Suurimman osan HS-ajasta olen ollut kotimaan osaston yleistoimittaja, jonka seuranta-alue on ollut koulutus. HS:ssä on myös mahdollisuus työkiertoon ja kierrossa olinkin aikoinaan pari vuotta esim. sunnuntaitoimituksessa. Pieniä kiertoja olen tehnyt aiemmin myös politiikassa ja taloudessa, jotka aikoinaan olivat itsenäisiä toimituksia. Politiikan ja talouden toimituksessa olen ollut nyt kuutisen vuotta. Ja pääkirjoituksia olen tehnyt kesäsijaisena. Vaihtelua on siis riittänyt. Parasta on tehdä töitä lehden laajalle lukijakunnalle, sanoo Marjukka.

– 40 vuoden aikana journalismin perustehtävä ei ole muuttunut mihinkään. Edelleen se tarkoittaa tiedon seulomista, kertomista merkittävistä asioista kiinnostavalla tavalla. Se on myös jatkuvaa tasapainon löytämistä kiinnostavuuden ja merkittävyyden välillä. Tuntuu, että mediassakin lyhytjänteisyys on lisääntynyt. Otsikoihin mahtuu aina yksi asia, josta hetken aikaa pidetään meteliä ja sitten se unohdetaan. Tämä on ehkä ajalle ominaista lyhytjännitteisyyttä, pohtii Marjukka.

– Vapaa-ajalla teen ristisanatehtäviä ja käyn kävelyllä. Ja luen niitä raportteja, Marjukka hymyilee.

Teksti: Piia Alvesalo

Kuva: Kuva Outi Pyhäranta

Jaa

Seuraa