EU-vaalit: Rahoituksen painopiste tukemaan osaamista ja uudistumista
EU:lla on ollut suuri rooli suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisessä. EU:n koulutusohjelmat ovat mahdollistaneet ulkomailla opiskelujakson jo noin 300000 suomalaiselle ja tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelmat ovat, nostaneet tutkimuksen laatua, avanneet uusia verkostoja ja tehneet kansainvälisyydestä tutkimuksessa arkipäivää.
Erasmus+ on Euroopan Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ja siitä rahoitetaan näiden alojen yhteistyötä Euroopassa. Ohjelmasta on myönnetty Suomeen 150 miljoonaa euroa vuosina 2014-18. Oppilaat niin perusopetuksesta kuin korkeakouluista ovat päässeet osallistumaan noin 100 000 ulkomaanjaksoon ohjelman rahoittamina.
Tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta on Suomeen saatu 2014-2018 noin 800 miljoonaa euroa. Horisontti-ohjelman rahoituksesta käydään kovaa kilpailua, jossa suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset pärjäävät hyvin. Jokaista Suomen ohjelmaan maksamaa euroa kohden Suomeen saadaan takaisin 1,45 euroa.
Nykyiset ohjelmakaudet päättyvät vuoden 2020 lopussa ja seuraavan ohjelmakauden (2021-27) suunnittelu on pitkällä. Tuleva parlamentti päässee lähes ensitöikseen päättämään ohjelmista ja niiden rahoituksesta yhdessä EU:n neuvoston kanssa.
Kysyimme Aalto-yliopiston kehitysjohtaja Sirkku Linnalta mitä hyötyä EU:sta on ollut suomalaiselle koulutukselle ja tutkimukselle ja mitä asioita tulevan komission, parlamentin ja neuvoston tulisi viedä eteenpäin.
Miten EU näkyy koulutuksessa ja tutkimuksessa ja mitä hyötyä EU:sta on ollut suomalaiselle koulutukselle ja tutkimukselle?
EU on lisännyt muun muassa opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa, erilaisten kehittämishankkeiden rahoitusta sekä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmia. Aallossa Erasmusta on kaudella 2018-2019 hyödyntänyt noin 350 opiskelijaa, harjoittelijaa henkilökunnan edustajaa. Aaltoon saapuvia opiskelijoita on samalla aikavälillä ollut noin 600. Erasmus-ohjelman apuraha kattaa opiskelijalle vaihdon kustannuksia. Vaikka Aalto kustantaa osan liikkuvuusapurahoista, niin ilman Erasmus-rahoitusta on vaikea kuvitella näin isoja liikkuvuuslukuja.
Opintojen lisäksi vaihto tarjoaa opiskelijoille paljon muutakin. Reissussa opitaan tärkeitä työelämätaitoja, kuten oma-aloitteisuutta, tiimityötä ja viestintää monikulttuurisessa ympäristössä, ongelmanratkaisua yllättävissä tilanteissa, globaalien ilmiöiden hahmottamista sekä käytännön kielitaitoja. Henkilökuntavaihdossa osallistujat pääsevät jakamaan hyviä käytäntöjä kumppaniyliopistojen kollegoiden kanssa, kehittymään omassa työssään ja kasvattamaan omia verkostojaan.
Perinteisen Erasmuksen lisäksi Aalto on ollut aktiivinen mm. kaksoistutkintoja tarjoavien EIT-maisteriohjelmien puolella.
Tutkimuksen puolella EU:sta on tullut Horisontti 2020 -puiteohjelmakaudella yhä tärkeämpi rahoituslähde Aallolle. Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmat vahvistavat kansainvälistä yhteistyötä ja täydentävät kansallista rahoitusta tieteellisten läpimurtojen edistämiseksi sekä suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.
Miten EU:n mahdollisuuksista saataisiin vieläkin enemmän irti?
Tiede ja tutkimus on kansainvälistä. Innovaatioympäristö on muuttunut viime vuosina nopeasti, ja tutkimus on sekä globalisoitunut että avautunut, kellotaajuus on ihan eri luokkaa kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa suurillekin yliopistoille sitä, että yksin ei enää pärjää – tarvitaan kumppaneita osallistumaan innovaatioprosessin kaikkiin vaiheisiin perustutkimuksesta lähtien. Tämä koskee Euroopan lisäksi kaikkia muitakin maita.
Julkisten tutkimus- ja innovaatiopanostusten lisääminen on Euroopalle elinehto, kilpailu maailmalla kiristyy koko ajan. Kansallisen rahoituksen lisäksi iso merkitys on tulevan puiteohjelman kokonaisrahoituksella sekä sen sisällöillä. Nämä ovat pikkuhiljaa alkaneet selkeytyä, mutta seuraava Euroopan parlamentti ja komissio ovat avainasemassa siitä, miltä kokonaisuus tulee lopulta näyttämään.
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ajoittuu tärkeää paikkaan monivuotisen rahoituskehyksen ja puiteohjelman viimeistelyn osalta. On hyvin tärkeää, että pj-kaudella nostamme kärkiteemoiksi elinikäisen oppimisen, korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiot. Näiden sitominen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin voisi olla yksi Suomen edelläkävijyyden osoittamisen mahdollisuus Euroopassa.
Horisontti 2020 –tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta on tähän mennessä kotiutettu 86 miljoonaa euroa Aaltoon. Tällaisten rahoitustasojen ylläpitäminen ja itse asiassa niiden nostaminen ei ole mahdollista, elleivät ohjelman sisällöt mahdollista suomalaisten hakemusten menestystä. Tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kaikille toimijoille. Lisäksi EU:n erilaisissa asiantuntija- ja arviointiryhmissä tulisi olla enemmän suomalaisia jakamassa asiantuntemustaan ja myös samalla oppimassa.
Mitä seuraavan komission, neuvoston ja parlamentin tulisi tehdä?
EU:n toimijoiden tulisi merkittävästi lisätä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta kuin myös koulutusrahoitusta eri instrumenttien kautta.
Päätöksenteossa on tärkeää varmistaa, ettei nykyisen ohjelmakauden viimeisten hakujen ja uuden ohjelmakauden ensimmäisten hakujen välille muodostu liian pitkää viivettä.
Erilaisissa yliopistovetoisissa innovaatioekosysteemeissä on mahdollista tehdä yhteistyötä maailman huippujen ja alueellisten kumppaneiden kanssa. Tähän mennessä innovaatioekosysteemien kehittämiseen ja monitieteisen tutkimuksen rahoittamiseen on ollut vaikea löytää keinoja. Uudessa puiteohjelmassa esitetty European Innovation Council vaikuttaa lupaavalta askeleelta oikeaan suuntaan tämän tyyppisen rahoituksen kehittämiseksi. Myös tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmahdollisuudet ovat tärkeitä.
Yliopistojen laatu ja vaikuttavuus ovat kiinni ihmisistä. Liikkuvuus on siksi ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan vahva eurooppalainen koulutus- ja tutkimusalue, jolla on yhteiset pelisäännöt. Tutkijoiden vapaa liikkuvuus, tieteen avoimuus ja yhteistyö nostavat laatua ja Euroopan kilpailukykyä globaalissa mittakaavassa, sekä houkuttelevat kansainvälisiä investointeja.
Rahoituksella ei myöskään pidä liikaa ohjata tutkimuksen sisältöjä. Out-of-the-box -ajattelu ja disruptioiden aikaansaaminen hyötyvät joustavista rahoitusinstrumenteista. Projektirahoitus, joka vaatii tutkijaa kuvaamaan tutkimussaavutuksia ja -tuloksia ennakkoon yksityiskohtaisesti ei ole ideaali vaihtoehto, kun haetaan ratkaisuja suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tämä ei mitenkään poissulje tavoitteellisuutta. Tarvitsemme entistä enemmän yhteiskunnallisesti relevanttia huipputason tutkimusta, koulutusta ja innovaatioaktiviteetteja.
Sivistystyönantajien EU-vaaliviestit.
Sirkku Linna
kehitysjohtaja
Aalto-yliopisto