Ammatillinen koulutus uudistuu vain joustavuutta lisäämällä

Ammatilliselle koulutukselle on kysyntää ja työelämä tarvitsee ammattiosaajia. Suomessa on tekeillä historiallinen uudistus eli ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tavoitteet ovat kannatettavia. Uusi laki astuu voimaan vuoden 2018 alusta, kun taas rahoitusta leikattiin kuluvan vuoden alusta 190 miljoonalla eurolla. Yhtälö ei ole helppo. Miten toteuttaa suuri uudistus, pitää huolta laadukkaasta koulutuksesta ja opiskelijan osaamisesta, kun samaan aikaan oppilaitoksen rahoitus vähenee lähes 13 prosentilla?

Monet aihetta koskevat kannanotot keskittyvät uhkakuvien maalailuun. Varsinaisen pihvin pohdinta eli miten reformin tavoitteet asiakaslähtöisyydestä, joustavuudesta ja tehokkuudesta voidaan saavuttaa, on jäänyt paitsioon.

Yksi Juha Sipilän hallituksen tavoitteista on normien purkaminen. Sen toteutuminen on yksi reformin onnistumisen edellytyksistä. Reformiin liittyvä hallituksen esitys jättää kysymysmerkkejä säätelyn purkamisen suhteen. Yksi käytännön esimerkki on oppisopimuskoulutuksen järjestäminen. Sitä on voitava jatkossakin järjestää työelämän ja opiskelijan tarpeiden mukaan myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjät eli oppilaitokset, tuntevat niin opiskelijan kuin työelämänkin tarpeet ja keinot niihin vastaamiseksi. Oppilaitosten toimintaa ei saa rajoittaa liian yksityiskohtaisella ohjauksella. Jos tätä ei huomioida, vesittyvät reformin tavoitteet. Opettajat ovat myös erittäin keskeisessä roolissa reformin onnistumisessa. Muutos edellyttää halua ja kykyä muuttua sekä uusia toimintatapoja. Ovatko opettajat tähän valmiita?

Ammatillisen koulutuksen järjestämistä tulee tehostaa siirtämällä se osakeyhtiö-, säätiö- ja yhdistysmuotoisille toimijoille, joita enemmistö ammatillisen koulutuksen järjestäjistä jo nykyään on. Kun järjestäjällä ei ole muita tehtäviä kuin koulutus, julkinen raha kohdentuu tarkoitukseensa. Se on opiskelijan etu. Yksityisoikeudellinen toimintamuoto ei tarkoita jatkossakaan lukukausimaksuja tai voiton jakamista omistajille.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa ja Kalevassa 26.1.2017 sekä Satakunnan Kansassa 30.1.2017.

Lisätietoja,
Riikka Vataja, asiantuntija
Sivistystyönantajat
p. 040 536 0954