Aktiiviset ammattikorkeakoulun opettajat kertovat työelämäjaksoista – kokemuksia Kareliasta
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.
Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on koulutuksen työelämälähtöisyys, ja toimiva vuorovaikutus yritysten ja korkeakoulujen välillä on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyötä yritysten ja työnantajien kanssa tehdään monella tavalla: yhteisissä alan verkostoissa, opinnäytetöissä, opiskelijoiden harjoittelujaksoilla, projekteissa jne. Hyödyllisenä yhteistyön muotona toimivat myös opettajien työelämäjaksot.
Keräsimme tietoa opettajien työelämäjaksoista ja kuulimme Karelian aktiivisesta toiminnasta. Monet Karelian opettajat kartuttavat osaamistaan työskentelemällä muutamia viikkoja paikallisissa yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Opettajalla on mahdollisuus hyödyntää näiden työelämäjaksojen aikana kertynyttä osaamistaan mm. opetustyössään ja opetuksen suunnittelussa
Julkaisemme kahtena erillisenä uutisena Karelian opettajien työelämäjaksojen kokemuksia. Ensimmäisessä uutisessa kuulimme metsätalouden lehtorin ja opinto-ohjaaja Pekka Huotarin sekä matemaattisten aineiden (matematiikka, fysiikka) lehtorin ja talotekniikan opiskelijoiden opinto-ohjaajan Johanna Luostarisen kokemuksista.
Tässä toisessa uutisessa äänessä ovat lehtori Riitta Muhonen ja lehtori ja opinto-ohjaaja Janne Väätäinen.
Riitta Muhonen – työelämäjaksoni toi tietoiseksi sen, että me opetamme oikeita asioita
Olen Riitta Muhonen ja toimin Karelia ammattikorkeakoulussa lehtorina sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutuksen puolella.
Mikä sai sinut lähtemään työelämäjaksoille?
Ajasta, jolloin olin vakituisessa sairaanhoitajan työssä, oli aikaa 13 vuotta, pieniä pyrähdyksiä lukuun ottamatta. Siis aikaa, kun olin viimeksi tehnyt sairaanhoitajan työtä, oli kertynyt runsaasti. Halu päivittää omaa kliinistä osaamistani ja tarkastella sairaanhoitajan työtä ikään kuin uusin silmin, opettajan ominaisuudessa oli johtavina näkökulmiani.
Sain mahdollisuuden keskellä sateista syksyä 2019 toteuttaa opettajan työelämäjakson Siun soten perusterveydenhuollon kentillä. Perusterveydenhuollossa työskentelee sairaanhoitajia hyvin erilaisissa, vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä, joten tehtäväkentän osittainen haravointi kehittää ja ylläpitää osaamistani opettajana.
Hain työelämäjaksolle Siun soten sähköisellä hakulomakkeella ja sain vahvistuksen ja yksityiskohtaiset ohjeet työelämäjaksoni toteutumisesta. Yksikön esimiehien ja henkilöstön perehdytyksellä taattiin potilasturvallisuus ja työelämäjakson tavoitteiden täyttyminen.
Minua koskivat samat salassapito- ja tietoturvaohjeet kuin Siun soten henkilökuntaa yleensäkin. Työelämäjakson paikoiksi haravoitui tehostetun palveluasumisen yksikkö, kolme kotohoidon yksikköä sekä kaksi terveyskeskussairaalan osastoa.
Laadin työelämäjaksolleni tavoitteet, joita sovelsin kunkin paikan osalta. Tavoitteenani oli kerätä/päivittää itselleni osaamista kliinisistä taidoista, niiden soveltamisesta erilaisissa hoitotyön ympäristöissä. Halusin selvittää, millainen on sairaanhoitajan tämän päivän työn kuva. Millaisia vastuualueita sairaanhoitajille kuuluu ja kuinka työ on organisoitu. Myös sairaanhoitajan tämän päivän haasteet omassa työssään ja se, miten tulevaisuuden hoitotyö nähtiin esimiehen näkökulmasta, olivat kiinnostuksen alueitani.
Mitä opit ja toisaalta, mitä annettavaa sinulla oli työpaikalle, jossa olit?
Tiesinkin kokemuksesta, että sairaanhoitajan työ on erittäin vastuullista ja työssä korostuu itsenäinen päätöksenteon vastuu. Huomasin, että myös tänä päivänä työssä tarvitaan hyviä tietoja ja taitoja, joita sairaanhoitaja soveltaa käytäntöön potilaiden erilaisissa ja vaativissa hoitotilanteissa, joissa erityisesti ongelmanratkaisutaidot korostuvat. Myös tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan. Sairaanhoitajan on kyettävä toimimaan joustavasti ja sopeuduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin vaatien organisointi- ja koordinointikykyä.
Se, että omaa hyvän fyysisen, että psyykkisen kestävyyden ja hyvän stressinsietokyvyn, auttaa paljon. Huomasin, että työ edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja sitoutuneisuutta jopa vuosien mittaisiin hoitosuhteisiin. Sairaanhoitajan on pidettävä huolta omasta osaamisestaan erilaisin koulutuksin ja hankkia tärkeää tietoa alan menetelmien ja välineiden ja yleensäkin hoidon kehittyessä nopeasti. Sain työelämäjaksoni aikana toteuttaa asiakas-/potilastyössä tarpeellisia kliinisiä taitoja ja elintoimintojen tarkkailua mittaroinnin ja havainnoinnin keinoin sekä suunnitella potilaan hoitotyötä moniammatillisessa yhteistyössä.
Sairaanhoitajan tämän päivän haasteet omassa työssään ovat erilaiset eri työpaikoissa aivan samalla tavalla kuin aiemminkin. Aika muuttuu ja muutoksen tuulet puhaltavat monelta taholta. Työtä yritetään tehdä mahdollisimman hyvin juurikin erilaiset asukkaat/asiakkaat/potilaat ja heidän toimintakykynsä huomioiden niin potilaslähtöisesti kuin pystytään. Osittain työ on tehtäväkeskeisestä ja rutiiniinkin pohjautuvaa. Toisaalta rutiini tuo turvaa ja sen avulla tehtävät tulevat hoidetuksi. Vaikuttavilla ja tunnistettavilla menetelmillä vastataan hoidon tarpeeseen.
Itse kohtasin positiivista asennetta, sain erittäin hyvää kollegiaalista kohtelua, kävin monenlaista ja monen tasoista keskustelua eri ammattiryhmien kesken. Oli hienoa vaihtaa opetusmaailman ja työelämän kuulumisia ja toiveita keskenämme. Jokainen työelämäpaikka imaisi minut toimintaan. Vaikka aikaa olikin kulunut reippaasi aiemmasta sairaanhoitajan työstäni, ihan se perustyö potilaan kanssa ei ole muuttunut. Digitaalisuutta, välineistöä, menetelmiä on tullut lisää, se opitaan kyllä.
Miten työelämäjakso vaikuttaa omaan työhösi?
Työelämäjaksoni toi tietoiseksi sen, että me opetamme oikeita asioita. Se, että kehitämme omaa toimintaamme eteenpäin sekä työelämää että opiskelijoitamme kuunnellen, on erittäin tärkeää. Kliinisten taitojen osaaminen nousi esille kaikissa yksiköissä. Useissa työyhteisöissä sairaanhoitajan osaamiseen turvaudutaan muiden ammattiryhmien osalta. Niinpä päätöksenteon taito ja hoidon tarpeen arviointi korostuvat nyt ja tulevaisuudessa paljon. On hyvä huomata, että keskustelut omassa työyhteisössäni tukevat keskustelua ja toiveita kentältä.
Nyt minulla on monta uutta tuttua ihmistä työelämäkentällä, jota lähestyä yhteistyön merkeissä. Sydämellinen kiitos heille kaikille!
Janne Väätäinen – Työelämäjakso antoi uusia eväitä opintojaksojen suunnitteluun
Olen Janne Väätäinen, rakennustekniikan koulutuksen lehtori ja opinto-ohjaaja.
Mikä sai sinut lähtemään työelämäjaksoille?
Halusin työelämäjaksolle, koska olin monta vuotta opettanut rakennustuotannon aineita, mutta käytännön kokemukseni rakennusliikkeen toiminnasta oli melko vähäistä. Valitsin Lujatalo työelämäjaksoni työpaikaksi, koska Lujatalolla on vahva osaaminen rakentamisesta ja hyvä maine. Käsitykseni mukaan Lujatalon johtamisjärjestelmä on selkeä ja toimiva. Myös oma mielikuvani kyseisestä rakennusliikkeestä oli positiivinen.
Mitä opit ja toisaalta, mitä annettavaa sinulla oli työpaikalle, jossa olit?
Työelämäjakso opetti ennen muuta sen, miten tärkeä toimintajärjestelmä on ison rakennusliikkeen toiminnassa. Myös jokaisen työntekijän ja rakennushankkeen osapuolen rooli ja omien vastuiden mukainen toiminta ovat erittäin tärkeitä asioita. Työelämäjakso vahvisti käsitystäni siitä, että rakennustoimintaa ohjaavat ennen muuta kustannukset, aikataulu ja laatu. Myös työturvallisuuden merkitys korostui työelämäjaksolla.
Paljoa en pystynyt heitä opettamaan, mutta ehkä viestinnän ja yhteistoiminnan merkitystä sain korostettua ja opetettuakin.
Miten työelämäjakso vaikuttaa omaan työhösi?
Työelämäjakso antoi uusia eväitä opintojaksojen suunnitteluun ja vahvisti käsityksiäni rakennustuotannosta. Samalla sain uusia kontakteja ja verkostoja.