Uhkailut ja vaatimukset aloitettu jo ennen kuin neuvottelut ovat edes käynnistyneet
Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen neuvottelut alkavat 23.1. 2020 neuvotteluosapuolten yhteisellä avausseminaarilla. Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten osalta neuvottelut aloitetaan 29.1.2020. Ennen kuin neuvottelupöytään on päästy, on palkansaajapuoli aloittanut uhkailun ja koulutusalan toimijoiden taloudelliseen tilanteeseen suhteutettuna, ylimitoitettujen palkankorotusvaatimusten esittämisen.
– Yleinen työmarkkinatilanne on haastava ja nyt olisi tärkeää neuvotteluosapuolten hakea asiaan ratkaisua neuvotteluteitse, rakentavalla tavalla. Uhkailujen ja vaatimusten saattelemana ei hyvää useinkaan saada aikaan, toteaa Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somer.
Koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden rahoituksen väheneminen on kestänyt koko tämän vuosikymmenen, eikä lisäyksiä rahoitukseen ole odotettavissa. Koulutus- ja tutkimusalan toimijat ovat joutuneet merkittävästi vähentämään henkilöstöään ja sopeuttamaan toimintaansa vähenevään rahoitukseen. Yliopistoilla tämä on tarkoittanut 2012-2018 vuosien aikana n. 2800 henkilötyövuoden vähentymistä ja samana ajanjaksona vastaavasti ammattikorkeakouluissa n. 1500 henkilötyövuoden vähentymistä.
Myös esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset ovat joutuneet sopeuttamaa toimintaansa jo usean vuoden ajan. Tämä tarkoittaa väistämättä, että varaa on vain hyvin maltillisiin ansiokorotuksiin, jotta alan toimijoiden taloudellinen kestävyys voidaan turvata.
– Meidän tulisi toimia nyt vastuullisesti ja luoda Suomeen vakaata talouskehitystä ja työllisyyttä sekä koulutus- ja tutkimusalan taloudellista kestävyyttä tukevia ratkaisuja, Somer toteaa.
Sivistystyönantajien neuvottelemissa sopimuksissa työaika on huomattavasti lyhyempi kuin yleensä yksityisellä sektorilla ja vastaavasti vuosilomat ja opettajien kesäkeskeytykset ovat pisimmillään lähes 14 viikkoa. Korkeakouluopettajien keskimääräinen säännöllisen työajan ansio on reilut 4 600 euroa kuukaudessa, ammatillisen opettajien vajaat 4 000 euroa. Lukio- ja yläkouluopettajien keskimääräinen ansio on noin 4 000 euroa ja alakouluopettajien reilut 3 200 euroa kuukaudessa.
– Tämän hetkiseen työaikaan ja vuosilomiin suhteutettuna kilpailukykysopimuksen tuoma työajan pidennys ei pitäisi olla epätasa-arvoista alan työntekijöille, sillä jäähän työaika työajan pidennykset huomioidenkin vuodessa esim. opettajilla vajaat kaksi kuukautta lyhyemmäksi kuin muilla yksityisillä aloilla. Työajan pidennystä on käytetty esim. panostamalla koulutuksiin, jota työntekijät ovat pitkään vaatineet. Tuntuu kummalliselta, että niistä nyt halutaan luopua, Somer ihmettelee.
Työajan pidennykset ovat Sivistystyönantajien neuvottelemissa työehtosopimuksissa sovittu pysyviksi samalla tavoin kuin esim. lomaraha tai sairausajan palkka. Sivistan työehtosopimukset ovat voimassa sopimuskauden ja ne tulee irtisanoa kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
– Työajan pidennys on Sivistan työehtosopimuksissa neuvoteltu työehtosopimusten rakenteisiin, eikä se automaattisesti poistu irtisanomalla työehtosopimukset tai odottelemalla sopimuskauden päättymiseen, sanoo Somer.
Työehtosopimusten tulee mukautua tulevaisuuden muutoksiin ja niiden on mahdollistettava organisaatioiden tuloksellinen toiminta. Näin ollen keskeisessä asemassa seuraavalla neuvottelukierroksellakin ovat työehtosopimusmuutokset.
– Neuvottelukierros tulee nähdä mahdollisuutena kehittää työehtosopimuksia ja meidän neuvotteluosapuolten tulisi pystyä kehittämään niitä jokaisella neuvottelukierroksella. Työehtosopimusten sisällöissä on muutostarpeita mm. työaika- ja palkkausjärjestelmiin liittyen.
Lisätietoja,
Anne Somer p. 050 345 2134
Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat