Koulutus- ja tutkimusala toipuu koronasta pikkuhiljaa
Sivistystyönantajien koulutus- ja tutkimus alan toimialakatsaus ja barometri vuodelta 2021 osoittaa, että koronaviruksen aiheuttamat toimintaympäristön ja toiminnan muutokset ovat heikentäneet alan toimintaedellytyksiä pääsääntöisesti kuten ala on ennakoinut.
Toimijoiden näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle ovat kuitenkin vuodentakaista ja toteutunutta valoisampia. Sivistan barometri ja toimialakatsaus toteutettiin nyt kolmatta kertaa.
Korona heikentänyt tilannetta edelleen – tulevaan suhtaudutaan positiivisesti
Koulutuksen järjestäjät pitävät yleisten näkymien kuluneen 12 kuukauden kehitystä edelleen heikkenevänä. Odotukset yleisestä näkymästä seuraavalle vuodelle ovat kuitenkin paranevat.
– Koronaepidemia on edelleen vaikeuttanut koulutuksen järjestäjien toimintaa. Vaikutukset esimerkiksi valmiuksissa ja opintojen etenemisessä heijastuvat tulevaisuudessakin, mutta tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaasti, arvioi ekonomisti Harri Hietala Sivistystyönantajista.
Kokonaisuutena tarkastellen rahoituksen koetaan kasvaneen. Rahoituksen katsoo useampi laskeneen kuin nousseen vain vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. Julkinen rahoitus on kasvanut kauttaaltaan, mutta muu rahoitus on puolestaan laskenut kauttaaltaan lukuun ottamatta korkeakouluja.
Odotukset kokonaisrahoituksen suhteen ovat kasvavat ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta. Vuosi sitten odotukset olivat laskevat. Noin puolet vastaajista arvioi julkisen rahoituksen säilyvän ennallaan, mutta laskua odottavia on nousua odottavia enemmän kaikissa koulutusmuodoissa yleissivistävää koulutusta ja yliopistoja lukuun ottamatta. Muussa rahoituksessa nousua odotetaan kauttaaltaan.
Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset vaihtelevat
Barometrissä kysyttiin myös, miten vastaajat katsovat Marinin hallituksen oppivelvollisuusuudistuksen vaikuttavan taloudelliseen tilanteeseensa. Ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjien näkemyksissä on eroja.
Yleissivistävän ja ammatillisen sekä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjistä reilu 40 prosenttia arvioi oppivelvollisuuden laajenemisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen saamansa rahoituksen alittavan selkeästä aiheutuvat kustannukset kuluvana vuonna. Vajaat 60 prosenttia arvioi rahoituksen ja kustannusten olevan suunnilleen tasapainossa. Loput 3 prosenttia arvioi rahoituksen ylittävän selvästi kulut kuluvana vuonna.
– Näyttää siltä, että yleissivistävässä koulutuksessa rahoitus pääsääntöisesti kattaa oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuneet kustannukset. Sen sijaan ammatillisessa koulutuksessa ja etenkin vapaassa sivistystyössä vastaajat katsovat rahoituksen alittavan kulut, joita aiheutuu mm. lisääntyvistä tilatarpeista, hallinnollisesta työstä ja opetus- ja ohjaustarpeesta, avaa Hietala.
T&K-panostuksia kiihdytettävä edelleen
Korkeakoulujen tutkimusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta. Kehitys hidastui vuosina 2010–2016, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2017. Vuonna 2020 korkeakoulujen tutkimusmenot olivat 1,7 miljardia euroa säilyen edellisvuoden tasolla. Kokonaisuutena tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 6,9 miljardia euroa vuonna 2020. Tutkimus- ja kehittämismenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 2,9 prosenttia. Kasvua oli etenkin yrityssektorilla.
– Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset ovat kääntyneet kasvuun. Kasvun olisi oltava kuitenkin vielä nykyistäkin rivakampaa ja eri sektoreita koskevaa, jotta tavoitteeseen neljästä prosentista vajaan kymmenen vuoden päästä päästäisiin, toteaa Hietala.
Lisätietoja:
Harri Hietala p. 0500 789 906
Ekonomisti, Sivista
Koulutus- ja tutkimusalan toimialakatsaus ja barometri sekä siihen liittyvä aineisto löytyy täältä.