Koulutus- ja tutkimusalan barometri: Hyvinvointia tukevia palveluita tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrä on kasvanut kaikilla koulutusasteilla – koulutuksen järjestäjät lisänneet tukitoimia
Yli puolet yksityisistä koulutuksen järjestäjistä kertoo tuki- ja hyvinvointipalveluita tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvaneen vuoden aikana. Erityisesti tarve on kasvanut yliopistoissa ja yleissivistävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjät ovat vastanneet opiskelijoiden huutoon: puolet koulutuksen järjestäjistä kertoo omien panostustensa opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalveluihin kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Sivistystyönantajien Suomen koulutus- ja tutkimusalan barometrista ja toimialakatsauksesta, joka julkaistiin tänään.
– Huoli opiskelijoiden jaksamisesta on tunnistettu ja tunnustettu. Vastuullisina toimijoina jäsenemme ovat panostaneet laajasti oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeeseen, kertoo Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen
Tuen tarve on huomattu kaikilla koulutusasteilla, vaikka erojakin löytyy. Kokonaisuudessaan, barometriin vastanneista, yksityisistä koulutuksen järjestäjistä 57 prosenttia katsoo tuki- ja hyvinvointipalveluita tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvaneen kuluneen 12 kuukauden aikana. Erityisesti arvioidaan tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarpeen kasvaneen lähes kaikissa yliopistoissa ja yleissivistää koulutusta antavissa oppilaitoksissa. Vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa noin 40 prosenttia arvioi tuki- ja palveluiden tarpeen kasvaneen. Ammatillisessa koulutuksessa vastaavat luvut olivat vajaa 80 prosenttia sekä ammattikorkeakoulutuksessa reilu 70 prosenttia.
– Vaikka koulutuksen järjestäjät kantavat luonnollisesti vastuunsa, niin lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa monet sellaiset asiat, jotka ovat erillisiä koulun arjesta. Hyvinvointia pitää tukea moniammatillisella yhteistyöllä, Hassinen sanoo.
– Katsomme, että oppimisen tuen ja opiskeluhuollon lainsäädäntöä tulee uudistaa. Lainsäädännöstä pitää tehdä selkeämpää ja palvelut tulee tuoda lähelle nuoria. Palveluihin tarkoitettuja resursseja pitää kyetä suuntaamaan paikallisesti oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeen mukaan. Monimutkaisia tietosuoja-, mitoitus- ja kelpoisuusvaatimuksia tulee yksinkertaistaa, jotta fokus säilyy nuorten tukemisessa, korostaa Hassinen.
Koulutuksen järjestäjät ovat panostaneet hyvinvointia tukeviin palveluihin
Omia tuki- ja hyvinvointipalvelupanostuksia on kasvatettu lähes kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa 30–40 prosenttia vastaajista arvioi tuki- ja hyvinvointipalveluihin panostamisen kasvaneen. Sekä ammatillisessa koulutuksessa että yleissivistävässä koulutuksessa noin 70 prosenttia kertoo kasvattaneensa omia panostuksiaan kyseisiin palveluihin. Samaan aikaan kukaan ei katso tuki- ja hyvinvointipalvelupanostustensa vähentyneen.
Barosta tietoa: Toimialakatsaus ja barometri – Sivista
Lisätietoja:
Teemu Hassinen, toimitusjohtaja
050 562 7004
Harri Hietala, pääekonomisti
0500 789 906