Herätys Suomi! Nyt jos koskaan pitää panostaa pysyvämmin koulutukseen ja tutkimukseen!
Sivistystyönantajien koulutus- ja tutkimus alan toimialakatsaus ja barometri vuodelta 2020 osoittaa, että koronaviruksen aiheuttamat toimintaympäristön ja toiminnan muutokset ovat heikentäneet alan toimijoiden näkemyksiä. Pelkona on, että korona heijastuu negatiivisesti tulevaan rahoitukseen, vaikka koulutus ja tutkimus tulisi nähdä panostettavina rakennusaineina koronatilanteesta nousemiseen.
– Emme halua synkistellä, mutta tulevaisuus ei näytä valoisalta. Barometrin mukaan yksityisten koulutuksen järjestäjien odotukset ovat varovaisia ja jopa heikkeneviä. Etenkin taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa odotukset ovat heikkenevät lähitulevaisuuden suhteen, sanoo Sivistan ekonomisti Harri Hietala.
Vuosi sitten julkaistun barometrin tuloksissa tulevaisuuden odotukset olivat suhteellisen toiveikkaat. Vuoden 2020 aikana yleiset näkymät sekä esimerkiksi odotukset rahoituksesta ovat kuitenkin heikentyneet.
Osaamispääomasta tulee pitää huolta – katse aloituspaikkoihin ja tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen
Barometrin yhteydessä julkaistussa toimialakatsauksessa näkyy myös huolestuttavia uutisia ajatellen Suomen tulevaa osaamispääomaa.
Katsaukseen kerättyjen tilastojen mukaan ylioppilaista 82 prosenttia hakee välittömästi jatko-opintoihin, mutta vain 30 prosenttia jatkaa suoraan tutkinto-opintojaan. Ylioppilaista 28 prosenttia ei opiskele tutkintoa vielä reilun kolmen vuoden päästäkään ylioppilaaksi valmistumisesta.
– Monilla ylioppilailla on useita välivuosia ennen seuraavaa tutkintokoulusta. Aloituspaikkoja ja niiden rahoitusta tarvitaan pysyvämmin ja enemmänkin lisää, jotta ”suma” kyetään purkamaan, toteaa Hietala.
Tutkimukseen ja kehittämistoimintaan panostetaan Suomessa 6,7 miljardia euroa vuodessa. Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen tämä on 2,8 prosenttia. Panostus on kääntynyt kasvuun viime vuosina, mutta suhde on säilynyt lähes samana. Tarvitaankin nopeampaa panostusten kasvua, jos 4 prosentin suhdetta BKT:n tavoitellaan aidosti 10 vuoden päästä.
BKT-suhde on tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen tuottajiin kohdistuvat erittäin suuret odotukset talouskasvun ja hyvinvoinnin perustan kasvattajina. Maamme tulevaisuuden takia, nyt on välttämätöntä investoida kasvun mahdollistavan osaamiseen, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Baron ja toimialakatsauksen aineistot löytyvät täältä.
Lisätietoja,
Harri Hietala, p 0500 789906
Ekonomisti, Sivista
Teemu Hassinen p. 050 5627004
Toimitusjohtaja, Sivista