» Uutishuone » Tiedotteet » Budjettiriihen päätökset osaamiseen – ruusut ja risut

Budjettiriihen päätökset osaamiseen – ruusut ja risut

Sivistystyönantajat on painottanut viesteissään ennen budjettiriihtä, että Marinin hallituksen on tärkeää hyödyntää kaikki se potentiaali, jonka läpimurtoja synnyttävä vapaa tutkimus ja laadukas koulutus tarjoavat rakennemuutosten edistämiseen. Hallitus on tänään 16.9. tehnyt päätöksiä, jotka osoittavat, että viestit tutkimuksen ja koulutuksen mahdollisuuksista tukea yhteiskunnan uudistumista on kuultu.

Valtion perusrahoitus yliopistojen toimintaan kasvaa indeksitarkistusten myötä reilut 2 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen valtion rahoitus nousee niin ikään indeksitarkistusten myötä reilut 2 prosenttia.

– Korkeakoulutuksen rahoitus ei siten nouse reaalisesti lainkaan. Lähes 10 000 opiskelijan lisäyksen kattaminen tapahtuu kuluvan vuoden lisäbudjetoinnissa myönnetyin varoin – mutta vain vuosien 2020-21 osalta ja vain osin, sanoo Sivistan johtaja Laura Rissanen. Viimeistään seuraavan kehystarkastelun yhteydessä tarvitaan askelmerkit siihen, miten tavoite 50 prosentin korkeakoulutetuista nuorissa ikäluokissa saavutetaan.

Pysyvämmät panostuksen lisäykset tutkimukseen sekä kehittämiseen ja innovaatioihin puuttuvat. Näin ollen ei käytännössä kiritä kohti tavoitteena olevaa 4 prosenttia suhteessa BKT:hen – ei vaikka tämä edellyttää yksityisen rahoituksen julkistakin mittavampaa kasvattamista

– Rahapelitoiminnan tuottojen laskun myötä tieteelle ja muille edunsaajille kuten urheilulle ja nuorisolle koituva lasku korvataan täysimääräisesti 2021 ja osittain vielä 2022. Tästä iso kiitos, Rissanen sanoo.

– EU:n elpymisvarojen käytön jatkovalmistelussa hallitus korostaa, aivan oikein, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkitystä Suomen nostamisessa takaisin kestävän kasvun uralla. Tämä on ehdottomasti oikein valittu painopiste, Rissanen iloitsee.

Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan jatkettavaksi 150 miljoonan euron lisämäärärahaa osana määräaikaisia tulevaisuusinvestointeja vuoteen 2022 mennessä. Hallitusohjelmassa linjattu lukiokoulutuksen määräaikainen tulevaisuusinvestointirahoitus laatuun ja saavutettavuuteen jatkuu. Kaikkia koulutusasteita koskee myös 40 miljoonan euron panostus jatkuvaan oppimiseen.

– Toisen asteen koulutus tarvitsee nykyistä vahvemman perusrahoituksen. Määräaikaiset lisäykset ovat vain väliaikaista laastaria. Oppivelvollisuusiän laajentaminen samalla, kun sekä lukiokoulutus että ammatillinen koulutus kärsii yhä isoista leikkauksista, uhkaa muodostua koulutusleikkaukseksi, sanoo Rissanen.

– Myös koronan heijastusvaikutuksia kaikkiin koulutusmuotoihin, taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö muistaen, on seurattava herkästi ja muistettava kaikki koulutuksen järjestäjät kompensoinneissa, Rissanen päättää.

Lisätietoja,
Laura Rissanen p. 041 5404505
Johtaja, Sivista

Jaa

Seuraa