tutkimus
Paula Tuovinen: Suomi nousuun kehyksen jättimäisillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla
On erinomaista, että hallitus piti kehysriihessä aiemmat päätöksensä, joilla tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvatetaan kehyskaudella merkittävästi – 280 miljoonalla eurolla vuosittain. Tavoitteena on, että T&K-investointien määrä nousee vähitellen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkinen panostus toteutuu, kunhan myös yritykset panostavat lisää TKI-toimintaan, mikä on tärkeätä muistaa.
Analyysi: Koulutuksen erityissuojelu jatkui kehysriihessä 2024
Petteri Orpon hallituksen taival alkoi kesällä 2023 sivistysalan näkökulmasta hyvin myönteisissä merkeissä. Sivistysalan ääntä oli kuultu: hallitusohjelman sisällöt olivat näkökulmastamme erittäin hyvät. Hallitusohjelmassa päätetyt isot säästötoimetkin kohdistuivat pääosin muille sektoreille – puhuttiin koulutuksen erityissuojelusta. Vuottakaan ei ole kulunut, kun hallitus joutui jo laatimaan uusia leikkauslistoja julkisen talouden tilanteen heikkouden vuoksi. Ensimmäiset päätökset kehysriihestä julkistettiin tiistaina….
Harri Hietala: Sivistysalan tulevaisuuden kannalta julkisen talouden tila on keskeinen
Suomen talous on ajautunut taantumaan. Taantuma on onneksi lievä, mutta pitkittyessään se tulee näkymään myös työllisyyskehityksessä muutoinkin kuin lomautuksina. Toisaalta väestömme ikärakenteesta johtuen työnantajat haluavat pitää kiinni osaavasta työvoimasta. Taantuman pitkittyminen näyttääkin todennäköiseltä. Luottamusindikaattoreissa ei ole näkynyt käännettä. Esimerkiksi Suomen Pankki laski ennustettaan joulun alla ja ennakoi hitaan kasvun käynnistyvän vasta vuoden lopulla. Sivistan marraskuussa…
Sivista: Koulutustason nosto uhkaa jäädä kesken hallituksen budjetissa
Hallituksen talousarvioesityksessä toteutuvat lupaukset lisätä rahoitusta koulutukseen ja tutkimukseen. Suomen koulutustason nostamiseksi on kuitenkin vielä tehtävä töitä. Sivistystyönantajat antoi lausuntonsa budjetista eduskunnan sivistysvaliokunnalle tänään. – Sivistysalan näkökulmasta Orpon hallituksen ohjelmassa on paljon hyviä, odotettuja uudistuksia. Ensimmäisessä budjettiesityksessä painottuvat tutkimus sekä perusopetus. Peruskoulun vahvistaminen onkin tasa-arvoteko, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo Sivistystyönantajilta. Tutkimus-, kehitys- ja…
Harri Hietala: Koulutuksen rahoitus kasvaa nimellisesti, mutta laskee reaalisesti
Orpon hallitus sai syyskuussa valmiiksi esityksensä valtion budjetiksi 2024, joka annettiin 9.10. Eduskunnalle. Esitys noudattelee varsin tarkasti hallitusohjelman kirjauksia. Varhaiskasvatus, koulutus ja tutkimus ovat välttyneet leikkauksilta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vapaan sivistystyön rahoitus laskee – vaikkakaan ei VM:n ehdotuksen tavoin Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoitus nousee ns. tasa-arvorahoituksen myötä, jota tulee 50 miljoonaa. Toisaalta kuntien valtionosuuksiin…
Sivistysterveisiä budjettiriiheen – Suomen menestys ja kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen
Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiriihi on 19.9.-20.9. Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat laadukkaaseen osaamiseen ja tutkimukseen. Korkea osaamis- ja koulutustaso vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle. Sivistystyönantajat muistuttaa, että hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi osaamiseen ja sivistykseen tarvitaan kunnollisia panostuksia. Tässä terveisemme riiheen: Vapaan sivistystyön leikkaukset on peruttava. Kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan…
Selvitys: Tohtoreiden osuus yrityksissä on noussut jatkuvasti – riittääkö tutkimuksen tekijöitä tulevaisuudessa kaikille aloille?
Tohtoreiden osuus yritysten T&K -työntekijöistä on jatkuvasti noussut ja määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2011-2021 välillä. Vuonna 2021 kaikista T&K -työntekijöistä 20 prosenttia oli tohtoreita. Tohtoreiden osuus kaikista T&K -työntekijöistä on viime vuosina hieman laskenut koko T&K -henkilöstön voimakkaan kasvun vuoksi, mutta pidempi trendi on kuitenkin ollut nouseva, kertoo Sivistystyönantajien selvitys. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen merkittävä kasvattaminen…
Hanne Salonen: Palkantarkistusten määräytyminen on monen tekijän summa
Työmarkkinatoimijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten palkantarkistusten pitäisi määräytyä. Selvää on, että ne ovat aina jonkun mielestä liian pieniä ja toisten mielestä ylimitoitettuja. Kuluneella, ja osin vielä edelleen käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella, on vaadittu yhtäällä alakohtaisuutta, toisaalta yleistä linjaa ja kolmantena vaihtoehtona vähintään sitä, mitä jollekin toiselle alalle on maksettu. Myös ostovoiman heikentymisen huomioimista on edellytetty…
Ilona Lundström: Suomi paalupaikalle EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa
Suomi on kuluneen talven aikana tehnyt tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan historiaa. Parlamentaarinen työryhmä on määrittänyt Suomen TKI-toiminnalle kunnianhimoisen tavoitetason niin määrällisesti (kuuluisa 4 % BKT:sta) ja laadullisesti. Suositusten toimeenpano on lisäksi betotoitu kahdella rahoituslailla, toinen koskien suoraa rahoitusta ja toinen t&k-verovähennyksiä. Parlamentaarisen työryhmän suositukset koskivat myös EU-rahoitusta. Sen hyödyntämisen edellytyksiä tulee kasvattaa. Hyvästä kohti erinomaista…
Pahenevaan osaajapulaan on vastattava kaikilla koulutustasoilla – polku lähtee jo varhaiskasvatuksesta
– Osaavat ihmiset ovat vientivetoiselle ja resurssiköyhälle Suomelle elinehto. Tarvitsemme pitkäjänteistä julkista rahoitusta tutkimukseen ja tohtorinkoulutukseen, sanoo Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Heikki Kuutti Uusitalo. Pula osaajista on noussut keskeiseksi haasteeksi ja huolenaiheeksi miltei kaikilla aloilla. – Ilmiö koskettaa kasvavassa määrin myös koulutusalaa, sanoo Heikki Kuutti Uusitalo. Rekrytointi on vaikeutumassa. Sivistan koulutus- ja tutkimusalan barometri syksyltä…
- 1
- 2
- Seuraava »