Heikki Holopainen

Tekoäly-apajalla

Minulle tulee tekoälykeskusteluista onomatopoeettisesti, siis ääntelyä muistuttaen, mieleen Veikko Lavin Silakka-apajalla ralli. Ehkä muistatte: Savukala, hyvä kala, kapakala, makupala jne. Samassa rytmissä soi tekoäly, tukiäly, koneäly, keinoäly. Maallikko käsittää tai on ainakin käsittävinään, että tekoälyssä ollaan tärkeän äärellä, koska resepti on vaikeampi ymmärtää kuin Lavin nuottamiehen sapuskassa – merivettä, perunoita, sekaan suolaa, hiukan voita. Helsingin…

Koulutus ja tutkimus ovat suuressa roolissa muutokseen sopeutumisessa ja muutoksen tekijöinä

Digitalisaatio, globalisaatio ja jakamistalous. Tuttuja sanoja, joiden takana on monimutkaisia ilmiöitä. Muutosvoimia, jotka tuovat elämäämme paljon mahdollisuuksia ja myös uhkia. Niiden myötä työtehtäviä poistuu ja uusia tulee tilalle, kilpailu kiristyy, mutta avaa myös yksittäisille ihmisille enemmän valinnan mahdollisuuksia vaikkapa palveluissa. Muutokseen sopeutumisessa ja muutoksen tekijöinä koulutus ja tutkimus ovat suuressa roolissa. Ne antavat yksilölle ja…

Yhteinen korkeakoululaki on arvokas mahdollisuus, vaikka ei visio olekaan

Opetus- ja kulttuuriministerin käynnistämä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö alkaa olla loppusuoralla. Tavoitteena on ollut muodostaa yhteistä näkymää reilun kymmenen vuoden päähän. Työ on ollut tarpeellinen ja kaivattu jo siksikin, että rahoitusleikkaukset ovat hallinneet viime vuosien korkeakoulukeskustelua. On syytä muistuttaa mieliin, miksi koulutus on suomalaiselle yhteiskunnalle arvokasta ja mitä korkeakoulujen toiminnalla tavoitellaan. Ministeriö järjesti viimeisen isomman…

Koulutuksen arvonlisäverotus ja koulutuspolitiikka eivät kohtaa MBA-opinnoissa

Ulkomaisten korkeakoulujen ja niiden franchising-kumppaneiden toiminta Suomessa nousee aika ajoin keskusteluun. Ulkomaisten korkeakoulujen koulutustoiminta maassamme on toistaiseksi ollut varsin vähäistä ja pienimuotoista. Suomen korkeakoulujärjestelmän korkean laadun, kattavuuden ja opiskelijoille maksuttoman korkeakoulutuksen vuoksi maamme ei ole ollut kiinnostava markkina kansainvälisille korkeakoulutuksen tarjoajille. Ulkomaista tarjontaa on ollut lähinnä erilaisissa MBA-ohjelmissa, jotka ovat jo työelämässä oleville suunnattuja laajoja…

Myös ammattikorkeakoulut voivat nyt kerätä rahaa

1.4.2017 tuli voimaan lainmuutos, joka antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden kerätä rahaa lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen ja pääomiensa kartuttamiseksi. Yliopistoilla sama oikeus on ollut jo joitain vuosia. Rahankeräys on luvanvaraista ja lupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Ammattikorkeakoulun tai yliopiston voisi ajatella täyttävän yleishyödyllisyyden ehdon, mutta muutama vuosi takaperin poliisihallitus otti tarkasteluun…

Korkeakoulujen yhteistyötä ei kannata ehdoin tahdoin estää

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on luonnosteilla lakimuutos, joka helpottaisi korkeakoulujen opetusyhteistyötä. Ei kuulosta kovin kummalliselta. Tätä tehdään jo, eikö niin? Eihän kellään ole resursseja kattaa kaikkia suuntauksia ja sisältöjä edes yhdellä koulutusalalla, saati sitten monenlaista osaamista yhdistävissä ohjelmissa. Yhteistyöllä tämäkin hoituu. Korkeakoulujen opetusyhteistyö on kuitenkin harvinaista, sillä laki laittaa sille esteen. Korkeakoulun on aina järjestettävä toiselta…

Korkeakoulujen määrästä, yhteistyöstä ja jatkuvasta uudistumisesta

Opetusministeriön 90-luvun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien ja ministeriön lokakuisen korkeakouluille suunnatun ohjauskirjeen vertailu herättää hienoista hämmästystä. Monia tekstinpätkiä voisi siirtää sellaisenaan vuosikymmeneltä toiselle. Korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen ja rakenteellinen kehittämistyö olivat vahvasti esillä jo Koiviston ja Ahtisaaren aikaan. Ensireaktio linjauksia lukiessa on, että korkeakoulurakenteissa ei varmaankaan ole tapahtunut muutoksia, kun samat asiat toistuvat vuodesta toiseen. Ensireaktio…