Harri Hietala

Nykyinen hallitus valmistelee ensi viikolla viimeisen valtion talouden kehysratkaisunsa ja perään sitten alkaakin heti budjettiratkaisun tekeminen ministeriöissä. Suuria muutoksia harvoin tehdään enää tässä vaiheessa hallituskautta. Kuten viime hallituksilla nykyiselläkin hallituksella ratkaisut ovat olleet perin vaisuja. Kun on täytynyt leikata, on leikattu vähän kaikkialta – toisilta toki hieman enemmän. Viimeisin surullinen esimerkki on ratkaisu yritystukien kohdalla:…

Maanantaina Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi suhdannebarometrin. Viesti oli, että yritykset ovat päässeet vihdoin mukaan nauttimaan kansainvälisen kasvun hedelmistä. Vauhti on ollut sen verran reipasta, että kapasiteetti on jo yllättävän hyvin käytössä. Selviä merkkejä on alkanut näkyä myös osaavan työvoiman kapeikoista. Hallitukselta vaaditaankin nyt riittävän rohkeita panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen – kuten OECD, IMF, EU komissio, monet…

Alkukesän aikana talousennusteita on päivitetty ylöspäin talven ennusteista: aiemmin ennakoitua 1,5 prosentin BKT-kasvua vuodelle 2017 on nostettu reiluun 2 prosenttiin. Näin teki myös Suomen Pankki ennakoiden vuodelle 2017 2,1 prosentin sekä vuosille 2018–2019 noin 1,5 prosentin kasvua. Saattaa hyvin käydä niin, että näitäkin ennusteita nostetaan syksyllä vielä lähemmäs 3 prosenttia. Kuluneen menetetyn vuosikymmenen aikana yksityinen…

Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt käyvät tällä viikolla kahdenkeskisiä neuvotteluja julkisen talouden suunnitelmasta pohjustaen samalla huhtikuun puoliväliriiheä. Kuten on ollut esillä mm. välikysymyksen myötä, viimeisimmät hallitukset ovat leikanneet merkittävästi koulutuksen rahoitusta. Rahoituksen kustannusvaikutuksista puhdistettu volyymi on tippumassa vuosien 2010–2011 tasosta 1–1,5 mrd. euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Vaikka valtion talouden leikkauksia on tehty varsin juustohöylämäisesti, koulutuksesta on…

Hyvinvointi vaatii osaltaan taloudellista kasvua. Kasvu on puolestaan riippuvaista käytettävissä olevien resurssien ja tuottavuuden kehityksestä. Työvoimaa on saatavissa, vaikka väestö ikääntyykin. On vain huolehdittava riittävästä, osuvasta ja laadukkaasta osaamisesta koulutuksen kautta. Ratkaisevampaa on tuottavuuden kasvu. Suomi on teknologisessa eturintamassa, ts. Suomessa on uusin teknologia käytössä. Siten matkimalla ei ole saavutettavissa samanlaisia kasvun eväitä kuin menneinä…

Talven mittaan on käyty kiihtyvää keskustelua koulutuksen ja tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista. Lukuja tuntuu olevan lähes yhtä paljon kuin mielipiteen ilmaisijoita. Osa puhuu vuositason leikkauksista, osa hallituskaudella kumuloituvista leikkauksista. Osa puhuu nimellisistä vähennyksistä, osa reaalisista muutoksista. Osa puhuu absoluuttisista muutoksista, osa suhteellisista. Lisäksi vaihtelevat määritelmät siitä, mikä katsotaan leikkaukseksi. Osa puhuu puhtaasti koulutuksen leikkauksista, osalla on…