» Uutishuone » Blogi » Yliopistojen kansainvälisyyden merkitystä on vaikea yliarvioida

Yliopistojen kansainvälisyyden merkitystä on vaikea yliarvioida

Jouko Niinimäki

Kansainvälisyys on yliopistolle niin tärkeä laadun varmistuksen työkalu, että sitä on alettu pitää lähes itseisarvona. Yliopistojen kansainvälisyydellä on laadun lisäksi monia merkittäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Kansainvälisyyden kautta kannetaan globaalia vastuuta. Yliopistojen tutkimus tuottaa tietoa, joka kasvattaa yhteistä tietovarantoa. Yhteinen tietämys auttaa kansainvälistä tiedeyhteisöä ratkomaan suuria haasteita, joita ovat esimerkiksi raaka-aineiden, veden ja ruuan saatavuus, ilmastonmuutos, merien peruuttamaton saastuminen, vaikeat sairaudet ja tartuntataudit, ihmisen ja teknologian yhteiselo big-datan ja tekoälyn aikakaudella tai esimerkiksi osattomuuden ja sen aiheuttaman pahanolon lisääntyminen.

Tieteellisen tutkimuksen julkaiseminen on yksi tärkeä väylä, jolla Suomi kiinnittyy muuhun maailmaan. Yliopistojen kautta syntyy myönteistä, vastuullista Suomi-kuvaa. Tekemämme tiede kertoo suomalaisesta osaamisesta ja välittää ymmärrystämme maailmankuvasta.

Yliopistot ovat linkki kansainväliseen osaamiseen

Yliopistot ovat suomalaisen yhteiskunnan elävä linkki kansainväliseen osaamiseen. Yliopistojen kautta toimijat saavat tietoa ja voimavaroja, joiden järjestäminen ilman kunnollista välittäjäorganisaatiota olisi useimmille tahoille hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Esimerkiksi suomalaisen teollisuuden on pärjättävä kansainvälisessä kilpailussa, eikä se ole usein mahdollista ilman kansainvälistä huippuosaamista. Suuret monikansalliset yritykset pärjäävät osaamisen kanssa, mutta harva yritys syntyy suoraan monikansalliseksi jätiksi. Ja toki me haluamme, että isot yritykset sijoittaisivat tutkimuksen ja tuotekehityksen yksikköjään juuri meille Suomeen.

Monikansalliset yritykset tarvitsevat kielitaitoista ja eri kulttuureihin luontevasti suhtautuvaa henkilöstöä, jolla on valmiutta työskennellä ulkomailla. Heterogeenisyys lisää työyhteisön luovuutta ja tuottavuutta. Yliopistojen kansainvälinen ympäristö valmistaa ihmisiä tulevaisuuden haasteisiin. Jokaisen opiskelijan ei välttämättä tarvitse mennä kansainväliseen opiskelijavaihtoon, koska omatkin yliopistoyhteisömme ovat erittäin kansainvälisiä. Esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelijoissa ja henkilökunnassa on edustettuna yli 90 eri kansallisuutta. Kun olen kysynyt kansainvälisestä vaihdosta palaavilta tutkijoilta, että mitä opit, niin usein yksi tärkeimmistä opeista on ollut se, että omassa yliopistossa asiat ovat todella hyvin.

Suomi on pieni osaamisesta elävä maa ja uusille osaajille on jatkuva tarve eri toimialoilla. On hyvinkin mahdollista, että oma syntyvyytemme ei jatkossa riitä takaamaan sitä osaajakaartia, jonka hyvinvointiyhteiskunnan pyöriminen vaatii. Yliopistot ovat tärkeitä väyliä, joiden kautta tulevaisuuden osaajia saadaan Suomeen. Yliopistoyhteisöt muodostavat ystävällisen, luontevan sosiaalisen ympäristön, joka tukee Suomeen kotoutumista. Koulutusviennissäkin kansainvälisten opiskelijoiden tuomia euroja tärkeämpää saattaa tulevaisuudessa olla osaajien houkutteleminen.

Kansainvälistymisen kannustamiseen sujuvuutta

Yliopistot pyrkivät tekemisellään jo lainkin nojalla palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. On paljon ajureita, jotka kannustavat yliopistoja olemaan kansainvälisiä, ja siksi valtiovallankin tulee tukea yliopistojen kansainvälistymistä. Enkä tarkoita tässä Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosmittareita, joilla yliopistoja kiritetään olemaan toisiaan parempia. Rahan lisäksi on muitakin tärkeitä asioita. Opiskelijoiden ja tutkijoiden maahantuloprosessien täytyy olla nopeita, ja palvelun ystävällistä. Myös yhteiskunnan palveluiden saavutettavuuteen ja englanninkielisen palvelun laatuun täytyisi kiinnittää enemmän huomiota.

Jos osaajan elämä uudessa maassa alkaa poliisilaitoksen loputtomassa ulkomaalaisjonossa istuskellen, niin alku ei ole hyvä. Pitäisikö opiskelijoille ja tutkijoille olla oma erillinen palvelulinja? Ehkäpä maahanmuuttoviraston sivuilta voisi jonakin päivänä löytyä myös selkeät toimintaohjeet otsikolla ”I want to study or work in one of the universities in Finland”.

Jouko Niinimäki

Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori ja Sivistystyönantajien puheenjohtaja