» Uutishuone » Blogi » Harri Hietala: Yksityisen opetusalan ansiot kilpailukykyisiä

Harri Hietala: Yksityisen opetusalan ansiot kilpailukykyisiä

Harri Hietala

Viime aikoina on keskusteltu tavallista enemmän ammattiryhmien välisistä palkkaeroista ja palkankorotuksista – ei vähiten kuntien ja hyvinvointialueiden työehtosopimusneuvotteluiden johdosta. Osaltaan tämä on kytkeytynyt myös sektoreiden (yksityinen, kunta ja valtio) ansiotason ja -kehityksen vertailuun.

Ansioiden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät: Itse tes-neuvotteluissa sovittavat sopimuskorotukset (sis. vähimmäispalkat). Näiden päälle tuleva ansiokehitys (ns. liukuma). Ja tarkastelutasosta riippuen joukossa tapahtuvat rakenteelliset muutokset (esim. vaativampien tehtävien määrän kasvu).

 

Mistä puhumme, kun puhumme palkoista?

Lisäksi keskustelua seuratessa on syytä sisäistää, puhutaanko työehtosopimusten määrittämistä vähimmäispalkoista vai peräti näiden alkupalkoista (ilman kokemus/ikälisiä). Vai tarkastellaanko maksettuja ansioita, ja mitä näihin on sisällytetty (säännöllisesti maksettu ansio vai palkanmaksujaksoittain vaihtelevat erilaiset lisät myös).

Opettajien osalta on liikkunut tietoja, että ansiokehitys olisi jäänyt jälkeen muista aloista. Asiaa arvioidessa täytyisi kuitenkin tarkastella muun palkansaajajoukon osalta tehtävärakenteen muutoksen vaikutusta, jotta voitaisiin päätellä, että rakenteellisesta muutoksesta puhdistettu ansiokehitys olisi jäänyt jälkeen.

Sinällään opettajien ansiot vastaavat hyvin korkeakoulutettujen (100)ansioita, kuten oheisesta OECD:n kuviosta selviää. Alakoulu sisältää varhaiskasvatuksen opettajat, joiden ansiot ovat tunnetusti muita opettajia alhaisemmat.

 

Maksetut kokonaisansiot – yksityinen opetusala palkkajohtaja

Opetusalan sektoreiden välisessä vertailussa yksityinen sektori pärjää hyvin. Opettajien maksetut kokonaisansiot ovat korkeampia pl. ammatillinen koulutus. Kun erot opetusvelvollisuuksissa otetaan huomioon, ei viesti muutu.  Ammatillisen osalta tilannetta ”sotkee” osin se, että yksityisellä opetusalla kaikki järjestäjät eivät ole vielä siirtyneet vuosityöaikaan.

Havainnot voidaan tehdä oheisesta Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon pohjautuvasta vertailusta. Eroja selittävät niin erot vähimmäispalkoissa kuin maksetut ylituntipalkkiot ja muut lisät. Ja varmasti myös kysyntä ja tarjonta.

 

Vähimmäispalkat – taulukkopalkat tarkemmassa tarkastelussa

On totta, että Sivistan yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa koulutusmuotojen alkupalkat ovat osin hieman matalampia kuin kuntien vastaavat. Toisaalta myös kokemuslisät/vuosisidonnaiset lisät eroavat kauttaaltaan, ja yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa ensimmäiset tarkistukset tulevat jo 3 vuoden täyttyessä. Yleisenä kuvana onkin, että 3 ensimmäisen vuoden jälkeen vähimmäispalkat ovat korkeampia yksityisellä opetusalalla. Tästä esimerkkinä ohessa peruskoulujen lehtori. Muita koulutusmuotoja voi tarkastella tarkemmin tässä diasarjassa.

Työehtosopimuksissa sovitaan kollektiivisista vähimmäisehdoista – ei siis yksittäisten henkilöiden työsopimuksista. Työehtosopimukset syntyvät aina ajassa, jossa tiettyihin ratkaisuihin päädytään ns. ”osana kokonaisuutta”, jossa sovitetaan yhteen palkansaajien ja työnantajien kollektiivisia näkemyksiä. Tältä osin tarkkaa historiaa tuntematta voi arvella, että on päädytty hieman matalampiin lähtöpalkkoihin, mutta samalla jo kolmantena vuotena tuleviin ensimmäisiin kokemuslisiin.

 

Mihin palkkaohjelmaa tarvitaan?

Yksityisen opetusalan keskusteluun on tuotu myös kunta-alalla esillä ollut palkkaohjelma – ainakin vertailumielessä. Mahdollisen palkkaohjelman vaikutuksia on hyvin vaikea tarkkaan ennakoida – voidaanhan sitä suunnata hyvin eri tavoin. Tosin voi myös kysyä, mihin palkkaohjelmaa tarvittaisiin, kun yksityisen opetusalan ansiot ovat niitä, joita joku ehkä haluaisi juuri kiriä kiinni. Yleisesti voisi myös todeta, että palkkaus- ja työaikajärjestelmiä tulee kyetä kehittämään ilman erityistä palkkaohjelmaakin.

Lisäksi on syytä muistaa, että aina työehtosopimuskauden päättyessä ja sopimus irtisanottaessa koko työehtosopimus on niin sanotusti auki. Siis esimerkiksi alkupalkkoja voidaan tarkistaa. Samalla kuitenkin on syytä tiedostaa, että alkupalkkojen tarkistaminen (muutoinkin kuin yleiskorotuksella) aiheuttaa helposti ison kustannusvaikutuksen, koska muutkin vähimmäispalkat on sidottu alkupalkkoihin. Nykyisessä maailmassa realistista olisi ehkä leikata kokemusvuosilisistä ja siirtää raha alkupalkkoihin, jos näin haluttaisiin.

 

Korotukset vaarassa, jos sopimusta ei synny

Jos yksityisellä opetusalalla olisi päästy sopimukseen maalis-huhtikuun vaihteessa, opettajat saisivat todennäköisesti näissä keskimäärin 90 euroa (60–120 euroa) enemmän palkkaa kesäkuusta alkaen. Jos sopimukseen ei päästä lainkaan vuoden 2022 osalta, tämä tarkoittaa todennäköisesti pysyvää ”leikkausta” ansioon – merkiten reilua 1 000 euroa vuositasolla. Koko opettajajoukosta puhuttaessa reilua 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Jos sopimukseen ei päästä pikaisesti, näyttää hyvin mahdolliselta, että kuntien ja hyvinvointialueiden neuvotteluiden ollessa edelleen kesken ja vientiteollisuuden neuvotellessa jo vuoden 2023 korotuksista lomien jälkeen, työmarkkinaneuvottelut ajautuvat kokonaisuutena “kyttäilyyn”, ja korotukset jäävät kokonaan sopimatta vuodelle 2022.

 

Lisää vertailutietoa opettajien palkoista löytyy tästä diasarjasta. Lisää koulutus- ja tutkimusalan tilastotietoa löytyy sivuiltamme täältä.

Jaa

Seuraa

Harri Hietala

Kirjoittaja on Sivistan ekonomisti