» Uutishuone » Blogi » Työehtosopimuksista neuvotteleminen on vaikuttavaa ja vastuullista toimintaa

Työehtosopimuksista neuvotteleminen on vaikuttavaa ja vastuullista toimintaa

Yliopistojen ja yksityisen opetusalan työehtosopimusneuvotteluita on leimannut poikkeuksellisen aktiivinen viestintä julkisuudessa erityisesti OAJ:n ja JUKOn taholta. Neuvotteluiden aikainen toisen osapuolen syyttely ja tilanteen dramatisoiminen ei ole vastuullista neuvottelutoimintaa. Tarkoitusperä toiminnalle sekä siitä viestimiselle, tulisi pohjautua haluun tehdä yhteistyötä, aivan kuten toiminnan kannalta tärkeimmällä, paikallistasolla tapahtuu.

Työnantajan syyttäminen työntekijöitä väheksyvästä asenteesta herättää ihmetystä

Työnantaja arvostaa työntekijöitään. Henkilöstö on koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden toiminnan kulmakivi ja siitä halutaan pitää hyvää huolta. Huolenpitoon liittyy myös se, että henkilöstön määrä halutaan turvata. Koulutus- ja tutkimusalan toimijat ovat joutuneet viime vuosien aikana rahoituksen vähenemisestä johtuen vähentämään henkilöstöään. Tämä ei ole toivottava tilanne organisaation, eikä työntekijöiden kannalta.

Työnantajalla on halu turvata työpaikat toiminnan laadun varmistamiseksi ja yksittäisten työntekijöiden työtaakan pitämiseksi kohtuullisena. Koulutuksen järjestäjien toimintakyvyn ja mm. henkilöstön määrän turvaaminen pakottaa huomioimaan talouden realiteetit palkan korotuksista sekä painottamaan työehtosopimusten sisällöllistä kehittämistä.

Työehtosopimusneuvottelut käydään järjestötasolla. Nykyinen neuvotteluiden aikainen viestintä voi antaa hyvinkin virheellisen kuvan todellisista yhteistyön edellytyksistä. On selvää, että työnantajan ja työntekijöiden yhteistyö, niin järjestöjen välillä kuin paikallisella tasolla on hyvin tärkeä tekijä toiminnan kannalta. Neuvotteluiden aikaisen viestinnän perusteella voidaan todeta, että meillä järjestötason toimijoilla on opittavaa paikallisen tason toimijoilta.

Työehtosopimuksia ei kehitetä ainoastaan palkankorotuksilla – kokonaisuus ratkaisee

Työehtosopimusten uudistamista koskevissa neuvotteluissa tulee huomioida, että työehtosopimusten sisällöllinen kehittäminen ja palkankorotusten taso on kokonaisuus. Työnantajalla ja palkansaajapuolella on yhteisiä tavoitteita, joiden kehittäminen on aloitettu jo nykyisiä neuvotteluita aiemmin. Näitä ovat mm. yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistaminen ja ammatillisten oppilaitosten työaikajärjestelmän uudistaminen. Lisäksi on lukuisia, niin palkansaajapuolen kuin työnantajan esityksiä, joista tulee neuvotella yhteistyössä ja näin hakea molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Useat tavoitteet voivat olla hyvinkin molempia osapuolia hyödyttäviä. Esimerkiksi palkkausjärjestelmän joustavuus, mikä mahdollistaa työntekijän hyvän suoriutumisen huomioimisen oikea-aikaisesti, on varmasti yksittäistä työntekijää hyödyttävä uudistus.

Vetäytyminen neuvottelemaan ainoastaan korotustasoista ei ole kenenkään edun mukaista. Saati neuvotteluiden katkaiseminen em. syystä.

Koulutuksen järjestäjien taloudellinen tilanne ei kohene viennin kasvun vauhtia, myös alan kustannusrakenne on poikkeava

Tällä hallituskaudella koulutukseen ja tutkimukseen on kohdistunut huomattavat, noin 800 miljoonan euron rahoitusleikkaukset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yliopistoissa yhteensä lähes 400 miljoonan euron leikkauksia. Lisäksi indeksijäädytykset tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2019 asti. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on laskenut vuodesta 2012 yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on laskenut niin ikään noin 250 miljoonaa euroa vuodesta 2014, lisäksi koko rahoitusmalli on muuttunut enemmän tuloksellisuuspohjaiseksi. Tilanne on sama kaikilla koulutusasteilla ja rahoitusaseman parantuminen ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Taloustilannetta ei muuta riittävän nopeasti edes tärkeä viennin kasvu. Maamme talouden positiivinen kasvu vaatii yhä enemmän koulutuksen järjestäjiltä, jotta osaamistarpeisiin kyetään vastaamaan. Tässä tilanteessa olisi vastuutonta lisätä koulutuksen järjestäjien kustannuksia yli kantokyvyn.

Koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden henkilöstökustannukset ovat noin 70 % kokonaiskustannuksista, kun ne teollisuudessa ovat noin 20-30 % ja kunta-alalla 45-50 %. Koulutus- ja tutkimusalan toimijoilla ei myöskään ole verotusoikeutta, jolla voitaisiin reagoida kustannusten merkittävään nousuun. Alalla on toimittava saadun rahoituksen turvin. Suomen edun nimissä tulee nyt varmistaa tämän kasvua tukevan alan toimintaedellytykset.

Etuja valvoen, yhteistyössä arvostaen, syntyy kaikille parasta

Työehtosopimuksista päästään sopimukseen ennemmin tai myöhemmin. Myös matkalla sopimukseen on merkitystä. Meidän tulee nähdä maali kirkkaana mielessä, eikä niinkään pohtia sitä, kuinka osoitamme jäsenillemme kyvykkyyttämme edunvalvontaan kesken prosessin. Uskon, että jäsenemme, niin työnantajapuolella kuin palkansaajapuolella luottavat meihin ja odottavat myös järjestötason toimijoilta tahdikasta yhteistyötä

Lisätietoja:

Teemu Hassinen p. 050 562 7004

Toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat

Anne Somer p. 050 345 2134

Työmarkkinajohtaja, Sivistystyönantajat

Jaa

Seuraa