Tutkimus ei johda menestyviin innovaatioihin itsestään

Hyvinvointi vaatii osaltaan taloudellista kasvua. Kasvu on puolestaan riippuvaista käytettävissä olevien resurssien ja tuottavuuden kehityksestä. Työvoimaa on saatavissa, vaikka väestö ikääntyykin. On vain huolehdittava riittävästä, osuvasta ja laadukkaasta osaamisesta koulutuksen kautta.

Ratkaisevampaa on tuottavuuden kasvu. Suomi on teknologisessa eturintamassa, ts. Suomessa on uusin teknologia käytössä. Siten matkimalla ei ole saavutettavissa samanlaisia kasvun eväitä kuin menneinä vuosikymmeninä tai kehittyvissä maissa on nykyään.

Suomessa vaaditaan uusia läpimurtotuloksia tutkimus- ja kehittämistoiminnasta – sekä jatkoksi markkinointia ja myyntiä sekä kansainvälistä kaupallistamista. Innovaatioiden kautta on mahdollista nostaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä saada hyvinvoinnin kasvun eväitä maailmalta Suomeen.

Innovaatiot eivät kuitenkaan tipahda itsestään syliin. Vaaditaan määrätietoisia ja rohkeita toimia, jotta tuloksia voidaan saavuttaa. Edellytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka osaltaan pohjaa perustutkimukseen. Lisäksi tarvitaan kaupallisesti ajattelevien yritysten sekä julkisesti rahoitettujen tutkimustoimijoiden yhteistyötä. Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan myös opetus- ja tutkimusalan sekä julkisen sektorin toimijoiden välille.

Usein kuulee väitteen, että Suomessa tuetaan yrityksiä voimakkaasti ja julkisia yritystukia tulisi leikata. Yritystukia on kuitenkin erilaisia – uudistavia ja säilyttäviä. Innovaatiotoiminnan tukeminen nähdään perustelluksia ja hyödylliseksi tutkimustenkin perusteella. Toki tuki täytyy olla hyvin suunniteltu: mm. käytön yksinkertaista ja hallinnollisten kustannusten järkeviä.

Kaikkea ei ole syytä tukea. Tehokkaasti suunnattuna tukea ei mene hankkeille, jotka toteutuisivat ilman julkista tukeakin. Tuella lievitetään markkinapuutetta: esim. innovaatiotoiminnan liian alhaista tasoa ja/tai suuntautumista rahoituksen saatavuuden vuoksi.

Tukeminen voi olla perusteltua myös, koska yritykset eivät ota huomioon omassa tuottovaatimuksessaan yhteiskunnallisia tuottoja, joita voi tulla esimerkiksi ulkoisvaikutusten kautta. Uusi tieto ja kaupallinen läpimurto avaavat ovia muille uusille innovaatioille. Yhteiskunnan intressissä on uusi tieto ja tämän leviäminen mahdollisimman nopeasti ja laajalle, kun taas yritys haluaa pitää tiedon omanaan ja hankkia laajan taloudellisen hyödyn tästä.

Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan yhteiskunnan toimesta vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomessa tuki suhteutettuna BKT:hen on puolet OECD-maiden keskimääräisestä. Osaltaan tämä on seurausta siitä, että Suomessa suositaan suoria tukia verotukien sijaan.

Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehittämispanostuksesta on alle neljä prosenttia. Toisaalta yritykset rahoittavat suoraankin julkisesta tutkimustoiminnasta lähes kymmenen prosenttia.

Suorat tuet vaativat verotukia suuremman byrokratian ja myös osaamista. Tämä karsii osaltaan potentiaalisten hyödyntäjien joukkoa – ja nimenomaan pienemmästä päästä, jossa toisaalta tuilla on todettu olevan suurin merkitys. Pk-yritysten osuus jääkin alle OECD-maiden keskimääräisen tason. Erityisesti palveluissa Suomi jää jälkeen kansainvälisissä vertailuissa. Innovaatioseteli on tässä mielessä kokeilemisen arvoinen hanke, kun (ainakin kokeiltu) verotuki on osoittautunut tehottomaksi ratkaisuksi. Niin ikään mahdollisen verotuksen investointikannustimen – kuten investointivarauksen – on toteutuessaan oltava mahdollinen myös aineettomille investoinneille tämän päivän palveluyhteiskunnassa.

Suomen kansallisena tavoitteena on ollut nostaa talouden tutkimus- ja kehittämispanostukset suhteessa BKT:hen neljään prosenttiin. Tästä päästiin parin kymmenyksen päähän ennen nykyistä matalasuhdannetta. Vaikka BKT on laskenut ja polkenut paikallaan, suhde on laskenut nyt puoli prosenttiyksikköä.

Vaikka määrä ei yksin ratkaisekaan, kehitys on huolestuttava. Pelkästään tänä vuonna julkista tutkimus- ja kehittämispanostusta leikataan kahdeksan prosenttia. Innovaatioiden kannalta keskeistä Tekes-rahoitusta vähennetään lähes neljänneksellä.

Yksityisen yrityssektorin panostukset, jotka ovat lähes 70 prosenttia kokonaispanostuksesta, ovat laskeneet samaan aikaan. Taustalla on pitkälti yhden toimialan, elektroniikkateollisuuden, ja jopa yhden yrityksen kehitys. Tämä ei ole kuitenkaan mikään syy tyytyä kehitykseen – päinvastoin.

Muidenkin kuin määrällisten tekijöiden heikkenevä kehitys näkyy mm. tuoreessa European Innovation Scoreboard:ssa. Vaikka Suomi kuuluu yhä innovaatiojohtajiin, on Suomen kehitys ollut heikkenevällä trendillä tällä vuosikymmenellä. Panostusten lisäksi kehitys on ollut heikkenevää juuri pk-yritysten yhteistyössä sekä korkean teknologian ja osaamisintensiivisten palveluiden viennissä.

Kaikkein keskeisintä on nyt, että koulutukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan suuntautuvia leikkauksia ei kasvateta. Päinvastoin esimerkiksi Tekesin rahoitusta tulisi lisätä koulutus- ja tutkimussektorin sekä yritys- ja julkisen sektorin innovaatioyhteistyön lisäämiseksi: mieluiten jo tällä viikolla laadittavassa budjetissa. Julkisella sektorilla tulisi olla iso rooli myös muutoin kuin suoralla rahallisella panostamisella: esim. innovatiiviset julkiset hankinnat ja alustatalouteen osallistuminen.

Perustutkimuksen rahoituksen leikkaaminen ei voi olla vaihtoehto innovaatiopanostuksille, sillä perustutkimus on välttämätön edellytys soveltavalle eikä tämän rahoittamiseen ole merkittävää intressiä muilla kuin yhteiskunnalla. Vaikka panostamisen tärkeys on jo aiemminkin ollut myös OECD:n viesti, viimeistään merkittävämpiä uusia linjauksia ja panostuksia on tehtävä ensi vuonna OECD:n innovaatiotoimintaa koskevan maaraportin valmistuessa.

Aineettoman pääoman rooli Suomessa on varovaisestikin arvioituna jo 1,5-kertainen kone- ja laitekantaan verrattuna. On vaikea nähdä, että Suomessa tulevaisuudessakaan kasvua saavutetaan ilman investointeja osaamiseen sekä tästä kumpuavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Nykyinen taloustilanne vain korostaa niin yksityisten kuin julkisten panostusten tärkeyttä, jotta laadukkaaseen koulutukseen pohjautuvan osaamisen ja innovaatioiden kautta mm. pullon kaulana oleva vienti saadaan vetämään.