Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Tuore väestöennuste tuo esiin toisaalta koulutuksen haasteet ja toisaalta merkityksen

Tuore väestöennuste tuo esiin toisaalta koulutuksen haasteet ja toisaalta merkityksen

Harri Hietala

Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa Manner-Suomessa. Vuonna 2040 väkiluku kasvaa enää Uudenmaan maakunnassa – ja vain muuttovoiton ansiosta.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, on 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Väestöennuste on nimestään huolimatta trendilaskelma eikä varsinainen ennuste. Ennusteessa syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35. Nettomaahanmuuton oletetaan olevan keskimäärin 15 000 vuosittain.

Syntyneet, kuolleet, nettomaahanmuutto ja väkiluvun muutos. Lähde: Tilastokeskus.

Työikäiset

Työikäisen, 15–64 -vuotiaiden, väestön määrä oli korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli maassamme 3,55 miljoonaa. Tällä vuosikymmenellä työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä. Työikäisten osuus väestöstä on 62 prosenttia. Seuraavan kahden vuosikymmenen vuoden aikana työikäisen väestön ennakoidaan vähenevän hieman hitaammin 111 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

2040-luvulla työikäinen väestö vähenee 132 000 henkilöllä ja 2050-luvulla edelleen 163 000 henkilöllä. Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä on 3,19 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 400 000 henkilöä nykyistä vähemmän. Työikäisten osuus väestöstä pienenee 57 prosenttiin. Tätä ennen syntyvyyden laskun vaikutukset ovat menneet läpi koulutusjärjestelmästä.

Tutkintoikäiset

Vuoden 2019 ennusteessa alle 15-vuotiaiden määrä vuonna 2040 on 688 000, mikä on 178 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa ja 47 000 vähemmän kuin 2018 ennusteessa. Nykyisin alle 15-vuotiaita on 875 000 eli heitä on 187 000 vähemmän 20 vuoden päästä. Kun 6-15 -vuotiaita on ensi vuonna huippulukema 616 900, vuonna 2040 heitä ennakoidaan olevan 470 600 – ts. 146 300 vähemmän. Se on aika monta koululuokkaa sekä kokonaista koulua vähemmän.

Väestökehitys eräissä ikäluokissa. Lähde Tilastokeskus ja Sivista.

Kun pienenevät ikäluokat ovat menneet läpi peruskoulutuksen, iskee vaikutus lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. 16-18-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2027 saakka ollen tällöin 193 000 – yli 16 000 nykyistä suurempi. Tätä seuraavan 10 vuoden aikana tämän ikäisten määrä laskee yli 43 000 – yli viidenneksen.

Sitten vaikutus näkyy korkeakoulutusta suorittavissa ikäluokissa. 19-28 -vuotiaita on enimmillään 654 500 vuonna 2033 – suunnilleen nykyinen määrä – määrän käytyä pienessä aallonpohjassa 626 400 vuonna 2022. Seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana ikäluokan koko laskee ollen 532 000 henkilöä vuonna 2045. Laskua siis 122 500 – viidennes. (Pienenevistä ikäluokista ei siis ole ratkaisemaan korkeakoulujen nykyistä hakijasumaa – ainakaan kestävästi.)

Alueelliset erot

Oma ja vielä koko maan tasoa isompi haaste tilanne on valtaosalle maakuntia sekä suurelle valtaosalle kuntia. Eriytymiskehitys jatkuu ja kiihtyy. Osasta kuntia ja jopa seutukuntia loppuvat kerta kaikkiaan riittävät koulutettavat ikäluokat.

Tämä on kuitenkin oman analyysinsa paikka. Alkuun pääsee esim. HS:n grafiikan tai Ylen grafiikan avulla.

Suhteellinen väestömuutos maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain 2019-2040. Lähde: Tilastokeskus ja Aro.

Väestöllinen huoltosuhde 2009, 2019 ja 2029. Lähde: Tilastokeskus ja EK.

TOP 20 kaupunkien asukaskehitys 2019-2040. Lähde: Tilastokeskus ja LähiTapiola.

Väestöllinen huoltosuhde

Väestöllinen huoltosuhde, alle 15-vuotiaiden ja 65-vuotta täyttäneiden suhde työikäisiin – on nykyisin 61. Vuonna 2040 suhde olisi 66 ja vuonna 2060 75 sekä vuonna 2070 81. Laskenut syntyvyys jopa helpottaa tilannetta nyt lyhyellä aikavälillä, mutta iskee vastaan nykyisen väestöennusteen lopulla.

Pahenevaan kestävyysvajeeseen ei ole nopeana ratkaisuna muuta kuin koulutus- ja työperäinen maahanmuutto sekä työllisyysasteen nosto. Näiden molempien tueksi tarvitaan koulutusta. Siten ennakoidut pienenevät ikäluokat eivät ole koko totuus tulevasta koulutuksen tarpeesta – se ei saa olla kerta kaikkiaan koko totuus!

Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus.

Jaa

Seuraa

Harri Hietala

Kirjoittaja toimii ekonomistina Sivistassa.

Scroll To Top