» Uutishuone » Blogi » Tulevaisuus luodaan tutkimuksella

Tulevaisuus luodaan tutkimuksella

Miapetra Kumpula-Natri

Eräs Euroopan unionin suurista menestystarinoista on ollut yhteisen tiede- ja tutkimusohjelman rakentaminen. Horisontti-nimen alla kulkeva ohjelma on ollut kuluvalla rahoituskehyskaudella (2014-2020) niin suosittu, että vain 11,6 prosentille hakemuksista on kyetty myöntämään rahoitusta. Vertailuna, aiemmissa tutkimusohjelmissa vastaava prosenttiluku oli lähemmäs 18.

Suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat olleet omissa hakemuksissaan kuitenkin menestyksekkäitä – jokaista Horisontti-ohjelmaa kohden käytettyä euroa kohtaan suomi on saanut 1,30 euroa takaisin.

Horisontti 2020 -ohjelma on maailman suurin yksittäinen tutkimus- ja tuotekehitysohjelma

Horisontti 2020 on menestystarina, joka kuitenkin muodostaa vain pienen osan jäsenmaiden kokonaispanostuksesta. EU-maiden tulisi pyrkiä 3 prosentin BKT-osuuteen tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Tällä hetkellä vain Ruotsi ylittää tavoitteen, Suomi ollessa aivan hilkulla. Suomessa esimerkiksi SDP:n tavoite onkin ollut 4 prosentin BKT-osuus, johon pääsemisessä tällä hallituskaudella tehdyt koulutusleikkaukset eivät kyllä auta. On tärkeää muistaa, että tulevaisuus luodaan tutkimuksella.

Euroopan talouden menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta pääseminen korkeaan T&K osuuteen on avainkysymys. Vaikka tässä iso vastuu onkin jäsenmailla ja teknologiaintensiivisellä teollisuudella, Horisontti-ohjelmaa tarvitaan erityisesti aivan parhaimman huipputason tutkimuksen tukemiseen.

Miten tutkimusohjelmaa tulisi sitten kehittää?

Euroopan parlamentti on esittänyt ohjelman budjetin kasvattamista nykyisestä 80 miljardista 120 miljardiin. Joidenkin arvioiden mukaan 140 miljardia olisi tarvittu, jotta kaikki projektit saataisiin rahoitettua. Budjetti on kuitenkin kokonaisuus. T&k-toimintaa tukevia elementtejä on muissakin rahoituskehyksen ohjelmissa – esimerkiksi tekoälyn tutkimiseen tarkoitettua rahaa on esitetty Digitaalinen Eurooppa -ohjelman yhteyteen.

Tutkimusohjelman säännöissä ja byrokratiassa on varmasti jonkin verran yksinkertaistettavaa. Erityisesti läpimurtoteknologioiden löytämiseksi muun muassa ilmasto- ja terveyssektoreilla tarvitaan myös innovatiivisia yhdistelmiä yksityistä ja julkista pääomaa sekä riskisijoituksia. Siksi uudessa ohjelmassa erilaiset rahoituslähdeyhdistelmät ovat nykyistä helpompi toteuttaa. Uudistamisen keskellä ei saa kuitenkaan unohtaa sitä kaikista tärkeintä periaatetta: rahaa on jaettava jatkossakin tieteellisten saavutusten perusteella (ns. Excellence).

Miapetra Kumpula-Natri

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (S&D ) ja SDP:n eurovaaliehdokas

Kuva: Jukka-Pekka Flander