Tekoäly-apajalla
Minulle tulee tekoälykeskusteluista onomatopoeettisesti, siis ääntelyä muistuttaen, mieleen Veikko Lavin Silakka-apajalla ralli. Ehkä muistatte: Savukala, hyvä kala, kapakala, makupala jne. Samassa rytmissä soi tekoäly, tukiäly, koneäly, keinoäly. Maallikko käsittää tai on ainakin käsittävinään, että tekoälyssä ollaan tärkeän äärellä, koska resepti on vaikeampi ymmärtää kuin Lavin nuottamiehen sapuskassa – merivettä, perunoita, sekaan suolaa, hiukan voita.
Helsingin yliopisto ja teknologiayritys Reaktor heittivät keväällä tekoälyhaasteen. Ne kokosivat yhdessä ilmaisen Elements of AI -verkkokurssin (EAI) tekoälyn perusteista ja asettivat tavoitteeksi, että prosentti suomalaisista kouluttautuisi tekoälyn perusteisiin. Tavoitteen saavuttaminen näyttää olevan lähellä, sillä kesäkuun alkuun mennessä jo 60000 ihmistä ympäri maailman oli rekisteröitynyt kurssille, puolet näistä Suomesta.
Innostuin haasteesta itsekin ja suoritin kurssin. Suorittamiselta homma ei kyllä tuntunut, sillä kokonaisuus on ajatuksella rakennettu ja oppimiseen oli helppo tempautua. Syvempi aiheeseen perehtyminen vaatii eittämättä myös hikikarpaloita, mutta kurssi antoi tällaiselle veikkolavinmuistajalle tuntuman siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan tekoälystä.
Itselleni tekoäly hahmottuu populaarikulttuurin esimerkeillä. Terminator-elokuvien pahantahtoinen Skynet ja Avaruusseikkailu 2001:n vinksahtanut HAL tulevat ensimmäisinä mieleen. Kaikkivoipa tekoäly on suuressa roolissa myös Dan Brownin uusimmassa Alku-romaanissa, ja Yuval Noah Hararin suosittu tietokirja Homo Deus maalailee ihmiskunnan tulevaisuutta tekoälyn kehittymisen kautta.
Vaikka science fiction ja muu fiktio ovat kautta aikain inspiroineet tieteen tekemistä, tekoälytulevaisuus lienee jotain muuta kuin ihmisen kamppailua olemassaolostaan algoritmejä vastaan. EAI-kurssi opetti, että tekoäly on itse asiassa aika hähmäinen käsite, jonka ihmiset tulkitsevat hyvin eri tavoin. Nyt tuntuu, että silloin tällöin kuultu tukiäly ei ole ollenkaan huonompi termi, ainakaan kehityksen tässä vaiheessa. Tekoälyn luonteeseen kuuluu kyky toimia jossain määrin autonomisesti, ilman jatkuvaa ohjausta ja toisaalta kyky mukauttaa toimintaansa saamansa uuden informaation myötä. Tekoäly kykenee kuitenkin toimimaan varsin suppeilla osa-alueilla kerrallaan. Ihmisen määrittämät asialliset hommat se hoitaa, mutta muuten on kuin Ellun kana. Paitsi jos toisin ohjeistetaan.
Tekoälystä ja sen muutosvoimasta puhutaan paljon myös koulutuspiireissä. Esimerkiksi korkeakouluvision tiekarttaa työstävistä ryhmistä yksi keskittyy digitalisaatioon ja tekoälyyn. Tekoälystä keskusteltiin myös Sivistystyönantajien koulutusvision laatimisen yhteydessä ja kevään AMK-päivillä kuultiin tekoälyn mahdollisuuksista koulutuksesta, jos nyt joitain esimerkkejä nostaa esille.
Mitä tekoäly sitten voisi olla koulutuksessa? Hurjimmat visiot ovat suoraan kuin tieteisromaanista, mutta enimmäkseen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan jalat maassa. Tekoäly automatisoi tiettyjä rutiineja, kuten arviointia, jopa esseekysymyksissä. Tekoäly tarjoaa yksilöllisempää tukea oppimiseen erilaiset käyttäjät huomioivien oppimisohjelmistojen avulla. Tekoäly auttaa paikantamaan vaikeasti ymmärrettäviä kohtia opetuksessa ja kehittämään sitä näissä kohdin. Tekoäly toimii 24/7 tutorina ja auttaa aiempaa osuvammassa tiedonhaussa. Tekoäly tunnistaa aukkoja ihmisten osaamisessa ja ohjaa koulutukseen. Oppilaitokset saavat reaaliaikaista tietoa osaamistarpeista koulutuksen suuntaamiseksi.
Osa näistä on jo kokeilussa, osa ei ehkä toteudu lainkaan. Osa tekoälyn todellisuudesta koulutuksessa on sellaista, mistä emme vielä tiedä. Suurempaan keskusteluun tekoälyn rooli on noussut vasta parin viime vuoden aikana. Näkyvyys ja tiedostaminen varmasti nopeuttavat toimivien mallien käyttöönottoa ja erilaisten tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien kokeilua. Samalla tulevat laajempaan pohdintaan tekoälyn etiikkaan ja datan omistajuuteen liittyviä kysymyksiä.
Loppukesästä muuten julkaistaan EK:n tekoälyä käsittelevässä podcast-sarjassa koulutusta ja tutkimusta käsittelevä jakso. Ja syksyllä järjestämme yhdessä Unifin kanssa tilaisuuden tekoälystä yksilön arjessa. Olkaahan kuulolla!