Taiteen oppimisella ja opetuksella kohti tulevaa – vaikuta kuntavaaleissa

Taideopetuksella kerrytetään lukuisia taitoja. Monia niistä, kuten luovuuden, kriittisen ajattelun, teknologia- ja vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, oppimaan oppimisen, medialukutaidon, esiintymistaidon, kulttuuriosaamisen, empatian ja yrittäjyystaidot, ovat tulevaisuudentutkijat nostaneet esiin tulevaisuuden työelämätaitoina. (mm. Hiltunen ja Linturi, HS 22.1.21) Monen nuoren taideoppilaan urapolku johtaa myöhemmin myös muihin kuin taidealan ammatteihin. Varhain luodun taidesuhteen vaikutukset kulkeutuvat heidän mukanaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille.

Taiteen perusopetus on ainutlaatuinen ja vakiintunut suomalainen lasten ja nuorten taiteen opetuksen instituutio, jonka olemassaoloa ja kehittymistä kannattaa vaalia myös jatkossa. Se on osa Suomen koulutusjärjestelmää, perustuu opetussuunnitelmaan, ja siitä säädetään laissa (633/1998) ja asetuksessa (813/1998) taiteen perusopetuksesta.

Opetusta antavat alan koulutetut ammattilaiset, joiden kelpoisuuksista on säädetty asetuksella. Korkea laatu ja osaaminen ovat toiminnan ytimessä. Opettajina työskentelee eri puolilla maata tuhansia omien taiteenalojensa ammattilaisia.

Opetettavia taiteenaloja on yhdeksän: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide. Taiteen perusopetukseen voidaan sitoutua yli kymmeneksi vuodeksi. Vuosien mittaan taidot ehtivät hioutua, ja mahdollisuus pitkäjänteiseen syventymiseen tuo mukanaan varmuutta taitojen hallitsemisesta. Taiteen perusopetuksen 128 000:sta oppilaasta valtaosa on peruskouluikäisiä. Varhaisiän oppilaita on noin 35 000 ja aikuisia noin 10 000. Taide harrastuksena kiinnostaa, oppilaita on enemmän kuin lukiolaisia.

Kestävämpi yhteiskunta edellyttää uudenlaisia ratkaisuja

Taideopetuksella on paljon annettavaa myös kestävämmän yhteiskunnan rakentajana. Se harjoittaa luovaa ajattelua, joka on edellytys uudenlaisen yhteiskunnan ratkaisujen rakentamiselle. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu, että opetuksella luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle, ja se rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Oppilas nähdään aktiivisena toimijana, joka on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Taiteen perusopetusliiton ja OKKA-säätiön vastavalmistuneiden kestävyyskriteerien avulla oppilaitokset voivat arvioida omaa toimintaansa opetuksen, toimintakulttuurin ja johtamisen näkökulmista. Taideopetuksen rooli kestävyyden, aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian vahvistajana tulisikin tunnistaa nykyistä vahvemmin.

Mitä kunta lapsilleen ja nuorilleen tarjoaa?

Taideopetuksen hyvinvointia edistävät vaikutukset, ja sen mahdollisuudet rakentaa vielä nykyistä vahvempaa yhteistyötä kunnan muun palvelutuotannon, kuten koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tulisi tunnistaa. Manner-Suomen kunnista noin 90 %:ssa on tarjolla taiteen perusopetusta, mutta tarjonta muun muassa eri taiteenalojen välillä jakaantuu epätasaisesti. Hieman yli 400 oppilaitoksesta noin puolet on yksityisiä, toinen puoli kuntien ylläpitämiä.

Nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, minkälaisia tulevaisuuden rakentajia omassa kunnassasi kasvatetaan, ja minkälaisia työkaluja heille tähän rakennustyöhön tarjotaan.