Skip to content
» Uutishuone » Blogi » Taiteellinen ajattelu luo tulevaisuutta

Taiteellinen ajattelu luo tulevaisuutta

Jaana Erkkilä-Hill

Hegelin Taiteen filosofia julkaistiin postuumisti 1835, siis kohtalaisen kauan sitten nykyisen pyrähdyksittäin sinne tänne sinkoilevan aikakäsityksemme mukaan. Hegel kirjoittaa taiteilijalle suodusta mielikuvituksen lahjasta, jonka haluaisin nostaa yhdeksi tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi voimavaraksi elämän moninaisilla poluilla.

Tulisiko meidän keskittyä enemmän aineettomaan arvonluontiin?

Ranskan armeija on palkannut niin sanotun ”Red Teamin”, tieteiskirjailijoista kootun ryhmän kuvittelemaan tulevia uhkakuvia, joita puhtaaseen logiikkaan ja strategiseen ajatteluun keskittyvät yhteiskuntatieteilijät ja sotataidon ammattilaiset eivät tulisi ajatelleeksi.

Myös Yhdysvalloissa osallistettiin tieteiskirjailijoita aivoriiheen 11/9 jälkeen, kun yritettiin miettiä, miten varautua tulevaisuuteen (The Telegraph 19.7.2019). Noora Busker on tutkinut väitöstyössään tiedon merkitystä innovaatioihin ja painottaa vapaamuotoisen keskustelun tuottavan enemmän oivalluksia kuin väkisin puserretut kokoukset ja palaverit. Hän kertoo, miten jotkut isot yritykset ovat alkaneet palkata eräänlaisia lähettiläitä, joiden tehtävänä on keskustella työtovereiden kanssa arvoista ja työpaikan kehittämisestä (HS 16.9.2019).

Aineettomasta arvonluonnista puhutaan niin liike-elämän kuin muotoilunkin piirissä. Sitran julkaisu vuodelta 2011 kehottaa unohtamaan innovoinnin ja keskittymään aineettomaan arvonluontiin. Tavoitteena on luonnollisesti kestävä ja menestyvä elinkeinoelämä, yhteiskunta, jolla on varaa puhua kaikkien hyvinvoinnista ja oikeudesta hyvään elämään.

Uutta luovat vastaukset löytyvät sieltä, mistä emme ole niitä vielä osanneet etsiä

Taiteilijat tekevät ajattelemalla tulevaisuutta joka päivä, mutta heidän mielikuvituksen lahjaansa ei osata ottaa vakavasti yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Taiteilijan ajattelu ei synny tyhjästä, vaan koetusta, aistitusta, havaitusta maailmasta, luetuista teksteistä, nähdystä taiteesta, kohtaamisista lajitoverien ja toisten lajien edustajien kanssa.

Taiteellinen ajattelu, mistä on puhuttu ja kirjoitettu vuosikausia niin kansainvälisillä julkaisufoorumeilla kuin Suomessakin lähinnä taidemaailman sisäisissä keskusteluissa, on ajattelua, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Taiteellinen ajattelu on prosessi, joka voi perustua taiteelliseen toimintaan tai sitten puhtaasti mielikuvituksen varassa tapahtuvaan mahdollisten ja mahdottomien maailmojen luomiseen.

Keskeistä on kysymysten syntyminen kysymyksistä, jatkuva: entäpä jos näin ja mitä jos noin -pähkäily. Todella uutta luovat vastaukset löytyvät sieltä, mistä emme ole vielä osanneet etsiä tai kysyä, koska edes kysymystä ei ole vielä ollut olemassa.

Ylläty omista ajatuksistasi

Uusia kysymyksiä syntyy vahingossa, usein puolihuolimattomasti. Ihmisen on mahdollista virittää itselleen taiteellisen ajattelun ansoja.

Olen taustaltani kuvataiteilija ja olen ansoittanut arkiympäristöni erilaisilla taiteellisen ajattelun pyydyksillä. Kirjahyllyissä on pieniä grafiikan laattoja ja piirtimiä, joita voi ikään kuin vahingossa ottaa käteen ja alkaa työstää. Pöydän kulmilla on vesivärinappeja ja siveltimiä, joissa on pieni säiliö, vesikuppia ei siis tarvita. Käsilaukussa on vihkoja muistiinpanoja varten. Teen paljon kaikenlaisia muistiinpanoja, visuaalisia ja sanallisia. Usein syntyy suuri määrä riipustelua ja raapustelua, jolla ei ole sen kummempaa merkitystä.

Mutta aina silloin tällöin paperille ilmestyy jotakin, jota ryhdyn pohtimaan, jotakin, joka yllättää minut ja pistää kysymään, mistä tämä tähän tupsahti, mitä se merkitsee, ajattelenko minä tuollaisia ajatuksia?

Taiteilija sparraamaan mielikuvitusta

Taiteellisen ajattelun tulokset eivät välttämättä ole paketoitavissa ja hyödynnettävissä nopealla aikavälillä. Kysymys on ikään kuin eräänlaisesta perustutkimuksesta, jota tarvitaan, jotta tuloksia voisi sitten soveltaa käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Organisaatioiden yhteydessä on puhuttu viheliäisistä tai pirullisista ongelmista, joihin on vaikea päästä käsiksi. Suosittelisin käyttämään taiteilijaa ja hänen kuvittelun lahjaansa.

Taiteilija voi tehdä näkymättömästä näkyvän. Hän ei mitä todennäköisimmin voi ratkaista ongelmaa, mutta hän voi tuoda ilmiön esille, saattaa peitetyn julki. Noora Busker puhuu yritysten ”lähettiläistä”, keskustelijoista. Taiteilijan voisi palkata sparraamaan mielikuvituksen lentoon lähtöä, luomaan kysymyksiä keskustelemalla, jättämään maalattuja tai viivoin täytettyjä lappusia pitkin pöytiä, houkuttelemaan kysymysten ääneen lausumista, provosoimaan arvokeskustelua.

Kestävä ja vastuullinen kehitys on yksi aikamme suurista teemoista. Ymmärrän kestävyyden ja vastuullisuuden kokonaisvaltaisina toimintaamme ohjaavina arvoina, joiden vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Taiteellinen ajattelu voi tuottaa uudenlaista kestävyyttä ja vastuullisuutta, johtaa kysymyksenasetteluun, ja sitä kautta vastauksiin, jotka vievät aivan uudenlaiseen tulevaisuuteen. Taiteellinen ajattelu luo tulevaisuutta, vaikka siitä kumpuavat kysymykset lausuttaisiin tässä ja nyt.

Valokuva: Veikko Kähkönen

Jaa

Seuraa

Jaana Erkkilä-Hill

Kirjoittaja on Taideyliopiston vararehtori

Scroll To Top