» Uutishuone » Blogi » Synninpäästö ammatilliselle koulutukselle

Synninpäästö ammatilliselle koulutukselle

Jussi-Pekka Rode

Ammatillisen koulutuksen tilasta on oltu jo pitkään huolissaan. Milloin media julistaa amiksen olevan kriisissä, milloin poliitikot vastaavat vihaiseen kansalaispalautteeseen siitä, että nuoret eivät ole koulussa oppimassa, vaan hengaavat kaupungilla keskellä päivää. Opetuskin on kuulemma niin heikkoa, että työpaikoilla syntyy jopa hengenvaarallisia tilanteita. Tämän vuoksi on selvää, että ammatillisen koulutuksen väki odotti tiistaina suurella mielenkiinnolla opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamien selvitysten tuloksia sekä valtiontalouden tarkastusviraston raporttia ammatillisen reformin onnistumisesta.

Ammatillisen koulutuksen reformia on syytetty siitä, että sen mukana meni viimeinenkin hallinta ammattiin opiskelevista. Nämä väitteet ja mielikuvat perustuvat yleensä kuitenkin usein väärinymmärryksiin, kuten esimerkiksi siihen, että yksilölliset oppimispolut tarkoittaisivat sitä, että opiskelijat jätettäisiin yksin selviytymään opinnoistaan. Sen sijaan ei ole ymmärretty, tai haluttu ymmärtää, että opintoja henkilökohtaistamalla opetus, ohjaus ja tukipalvelut voidaan ohjata niin, että opiskelijoiden lähtökohdat ja -tasot pystytään huomioimaan paremmin. Usein myös unohtuu, että yli 60 % ammattiin opiskelevista on aikuisopiskelijoita, joilta voidaan jo edellyttää tiettyä itseohjautuvuutta. Näitä ja muita lukuisia väärinkäsityksiä on saanut itse kukin oikoa pitkin matkaa.

Hyvä reformi, pahat leikkaukset

Reformi ei ole myöskään merkittävästi heikentänyt oppilaitosten toimintaedellytyksiä, mutta koulutusleikkaukset ovat. Selvää on, että niukat resurssit ja laajat, jatkuvat muutokset, käyvät kaikkien voimille. Kaikesta huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama Owal Groupin selvityksen mukaan ”reformin toimeenpano on edennyt asianmukaisesti”. Selvitys toteaa, että uusi lainsäädäntö on tehostanut koulutuksen toteuttamista ja mahdollistanut paremmin yksilölliset opintopolut ja opintoajat. Se on myös yhtenäistänyt ammatillista koulutusta ja toimintakäytäntöjä.

Vastaavasti valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen mukaan reformin tavoitteiden toteutuminen näyttää etenevän hyvin ja ammatillisen koulutuksen käytännöt ovat kehittyneet reformin tavoitteiden suuntaisesti. Tarkastuskertomusten mukaan elinkeinoelämällä on entistä keskeisimpi rooli osana ammatillista koulutusta. Ammatillinen koulutus on myös ympärivuotista, sillä jatkuva haku mahdollistaa koulutuksen järjestäjillä opiskelijoiden joustavan sisäänoton.

Koronakriisi on koulutuskriisi

On selvää, että moni asia on vielä kesken ja joitakin asioita joudutaan korjaamaankin. Kolmas julkaistu selvitys koronavirusepidemian vaikutuksia lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, kertoo rankasta arjesta oppilaitoksissa ja kasvavasta tuen tarpeesta. Mielestäni on kuitenkin selvää, että ammatillisessa koulutuksessa selviydyttäisiin koronakriisistä vieläkin heikommin, mikäli ammatillisen koulutuksen reformia ei olisi tehty.

Jos opetus- ja kulttuuriministeriö siis jotain haluaa näistä julkaistuista selvityksistä ottaa onkeensa, niin keskeistä on ymmärtää, että reformin toimeenpanoa täytyy jatkossakin tukea (esimerkiksi VTV:n suositusten huomioiminen) ja koronakriisin hoitoon täytyy ohjata resursseja ja voimavaroja. Ennen kaikkea koulutuksen järjestäjille täytyy antaa työrauha. He ovat sen hyvällä työllään ansainneet.

VTV:n raportti
OKM:n uutinen
OKM:n tilaama selvitys etäopetuksesta

Jaa

Seuraa

Jussi-Pekka Rode

Kirjoittaja on Sivistan elinkeinopoliittinen asiantuntija.