» Blogi » Suomi onnistunut EU:n tutkimusrahoituksen hakemisessa – mutta paremminkin voisi mennä

Suomi onnistunut EU:n tutkimusrahoituksen hakemisessa – mutta paremminkin voisi mennä

Eija Auranen

Sanonnan mukaan mikään ei valehtele niin kuin tilasto. Tilastoista me kuitenkin etsimme vastauksia vaikkapa siihen, miten Suomella menee EU:n Horisontti 2020 –ohjelmassa; miten suomalaiset organisaatiot ovat osallistuneet ohjelman hakuihin ja miten menestyneet kovassa EU-tason kilpailussa.

Näitä vastauksia olen viime viikot pohtinut, kun olemme taas kerran koostaneet EUTIssa muutamankin laista käppyrää, graafia ja taulukkoa Euroopan komission tuottamasta H2020-osallistumisdatasta.

Tavoitteessa ollaan, mutta…

Suomi on tähän mennessä saanut H2020-ohjelmasta lähes 1,3 mrd. euroa. Sen on Tutkimus- ja innovaationeuvosto asettanut Suomelle tavoitteeksikin. Kaikkien maiden vertailussa olemme tällä kokonaissaannolla sijalla 13, Kreikka siinä juuri edellämme.

Ruotsi on saanut jo 1,9 mrd. euroa, Itävalta 1,6 mrd. euroa ja Tanska 1,5 mrd. euroa. Vertailumaistamme sentään Irlanti yhden miljardin saannollaan pysyttelee takanamme.

EU-tasolla kilpailu on kovaa, ja vain parhaimmat pärjäävät. Suomalaisorganisaatiot osallistuvat runsain joukoin hakemuksiin, mutta EU:n keskiarvoa vähemmän pääsevät rahoitettavien joukkoon: tässä Suomen onnistumisprosentti on 14,6, kun EU-keskiarvo on 15,6 %. Paremminkin meillä voisi mennä.

Isoimmat potit tutkimukselle ja yhteistyölle

Eniten H2020-rahoitusta saaneiden suomalaisorganisaatioiden TOP 10 –listalla komeilee seitsemän yliopistoa (HY, Aalto, Tampere, Oulu, Itä-Suomi, Jyväskylä ja Turku).

Kaiken kaikkiaan yliopistot ovat aktiivisin ja suurin osallistujajoukko niin lähetettyjen hakemusten, hyväksyttyjen projektien, osallistumisten tai kotiutetun rahoituksen määrällä mitattuna: yliopistojen yhteenlaskettu osuus on 40 % (517 M€) koko Suomen saamasta H2020-rahoituksesta.

Yksi syy löytyy puiteohjelman 36-vuotisesta historiasta. Ihan ensimmäisestä puiteohjelmasta lähtien kyse on ollut tutkimuksen ja tutkimusyhteistyön rahoituksesta. Vasta H2020-ohjelmaa edeltävään 7. puiteohjelmaan tuotiin mukaan innovoinnin rahoituksen elementtejä.

Suomalaisorganisaatioiden osallistumisen tarkastelussa ei VTT:tä voi ohittaa. Horisontti-rahoituksen kotiuttajana se on Suomen ehdoton ykkönen. VTT on jo tähän mennessä saanut 232 M€ eli kaikkiaan 18 % Suomen koko H2020-saannosta. Lisäksi se on kunnostautunut erityisesti kansainvälisen yhteistyön osaajana; VTT:n saamasta rahoituksesta valtaosa (217 M€) on tullut yhteistyöprojekteille. Tämä on peräti neljännes kaikesta Suomeen yhteistyöprojekteille tulleesta H2020-rahoituksesta.

Valetta vai totta?

Tilastot ei toki valehtele, mutta niitä on helppo lukea huonosti tai peräti väärin.

Katsotaanpas vaikka suomalaisten yliopistojen menestymistä H2020-hauissa. Kaikkien suomalaisorganisaatioiden keskimääräinen onnistumisprosentti on vajaa 15. Suomen yliopistojen osalta luku on tätä alhaisempi, vajaa 13 %. Joukossa on kuitenkin kaksi paremmilla prosenteilla: Helsingin yliopisto (15,4 %) ja Lapin yliopisto (18,2 %).

Yhden mittarin perusteella ei kuitenkaan kannata vielä väittää mitään. Isossa kuvassa merkittävää on sekin, että Helsingin yliopiston hakemusmassa on noin 30-kertainen verrattuna Lapin yliopistoon.

Tästä alkaakin se kiehtovin, haasteellisin ja väliin kiivastakin keskustelua aiheuttava osuus, perusteltujen johtopäätösten tekeminen.

Miten Suomella siis menee H2020-ohjelmassa? Tilastojen valossa meillä menee hyvin, ihan ok ja aika huonosti. Vastaus riippuu siitä, mitä osallistumistietoa kysyjä oikein tarkoittaa.

Kiehtoviin numeroihin, lukuihin ja vertailutietoon pääsee paremmin perehtymään loppuvuodesta, kun julkaisemme laajemman tilastokatsauksen Suomen osallistumisesta Horisontti 2020 –ohjelmaan.

Jännittävää odotuksen aikaa!

Horisontti 2020 –ohjelma on EU:n suurpanostus tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen EU-tasolla. Ohjelma on käynnissä vv. 2014-2020 ja siitä rahoitetaan noin 59 mrd. eurolla kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia T&I-projekteja, tutkijaliikkuvuutta, yksittäisen tutkijan tutkimusideaa tai pk-yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.
www.horisontti2020.fi
Lisälukemista H2020-tilastoista

Jaa

Seuraa

Eija Auranen

Kirjoittaja on palvelupäällikkö ja Business Finlandissa toimivan kansallisen EU:n puiteohjelmien yhteystoimiston EUTIn vetäjä