» Uutishuone » Blogi » Ruokaturvaa tieteen turvin

Ruokaturvaa tieteen turvin

Elsi Katainen

Tällä hetkellä maailmassa näkee nälkää arviolta 850 miljoonaa ihmistä. Lisäksi ilmastonmuutos ja maapallon nopeasti kasvava väki haastavat elintarvikkeiden nykyiset tuotantotavat. Ruokajärjestelmää on uudistettava nopeasti. Vuoteen 2050 mennessä meidän on tuotettava 60 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt.

Tulevaisuuden ruoka tarvitsee tuekseen tiedettä. EU:ssa valmistellaan parhaillaan yhdeksättä tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmaa, 100 miljardin euron Horisontti Eurooppaa. Tästä potista 10 miljardia on varattu ruoan ja luonnonvarojen tutkimukseen. Tarkoituksena on kehittää ratkaisuja YK:n kestävän kehityksen ”Ei nälkää vuonna 2030” tavoitteen saavuttamiseksi.

Tarvitsemme uutta tietoa ja innovaatioita

Panostus ruokaturvaan on erittäin tervetullut. Tarvitsemme uutta tietoa ja innovaatioita kasvilajien monipuolistamiseksi ja uusien viljelytapojen kehittämiseksi. Maailman ruoantuotannon rakenne on liian kapealla pohjalla, sillä 75 prosenttia maailman kaikesta ruoasta tuotetaan vain 12 kasvilajin turvin.

Toimin syksyllä 2018 Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan lausunnon laatijana Horisontti Eurooppa -ohjelman ruoka- ja luonnonvarat -osioon ja pääsin näin konkreettisesti vaikuttamaan tutkimusohjelman sisältöön. Korostin lausunnossani muun muassa maatalouden, metsien, biotalouden sekä sisävesien tutkimuksen ja innovaatioiden tärkeyttä. Lisäksi korostin sitä, että ohjelmassa tarvitaan vahva yhteys tieteen ja käytännön tekemisen välille, minkä vuoksi on kehitettävä maatilatasolle saakka ulottuvia innovaatioita. Tämä edellyttää viljelijöiden ja kuluttajien osallistamista tutkimushankkeisiin alusta loppuun saakka. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkitys maataloudelle korostuu entisestään, mikäli EU-komission maatalousbudjettiin kohdistamat leikkaukset toteutuvat ensi kaudella.

Suomalaisella tieteellä ja osaamisella on annettavaa

EU:n tutkimusvaroista käytävässä kilpailussa ei ole kansallista tai aluetason sarjaa, vaan ratkaisevaa ovat globaalisti merkittävät ideat. Suomi on menestynyt pieneen kokoonsa nähden ohjelmassa erinomaisesti. Nykyisestä Horisontti 2020 -ohjelmasta on kotiutettu noin 740 miljoonaa euroa tutkimus- ja innovaatiovaroja, maataloustutkimuksen ollessa viidenneksi menestynein sektori. Suomalaisella tieteellä ja osaamisella on taatusti annettavaa eurooppalaisen ruoantuotannon ja luonnonvarojen kestävän käytön kehittämiseksi.

Horisontti Eurooppa on yksi kiistattomia menestystarinoita EU:ssa – se luo edellytyksiä eurooppalaiselle kilpailukyvylle, kasvulle ja tutkijoiden kansainväliselle yhteistyölle. On tärkeää, että suomalaiset toimijat yliopistoista yrityksiin hakevat aktiivisesti tätä vapaasti kilpailtavaa rahoitusta myös ensi kaudella. Antamalla täyden panoksemme globaalien haasteiden ratkaisemiseen vahvistamme Suomen kilpailukykyä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ruokaturvasta, nanoteknologiaan ja syöpätutkimukseen.

 

Elsi Katainen

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (ALDE) ja Keskustan eurovaaliehdokas.