» Uutishuone » Blogi » Rinteen hallitusohjelman panostukset koulutukseen ja tutkimukseen

Rinteen hallitusohjelman panostukset koulutukseen ja tutkimukseen

Harri Hietala

Osin ymmärrettävästikin tiedämme vasta osan rahoituksesta, joka on potentiaalisesti tulossa koulutukselle ja tutkimukselle. Hallitusohjelmassa on avattu pysyviä menolisäyksiä, mutta varsinkin kertaluonteisten panostusten suuntautuminen jää vielä avoimeksi. Osaltaan jälkimmäiset ovat riippuvaisia valtion tulokehityksestä, mutta etenkin omaisuuden myynneistä.

Ohjelman selailun perusteella varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen toimijoille suuntautuvat pysyvät menolisäykset vuositasolla ovat vajaan 200 miljoonan euron luokkaa hallituskauden lopulla. Suhteutettuna parin edellisen hallituskauden leikkauksiin tämä on 15 prosentin luokkaa.

Keskimääräisesti rahaa palautuu korkeakouluille suorana perusrahoituksena (yliopistot 40 ja AMK:t 20 milj. euroa vuositasolla) ja tki-rahoituksena (43 milj. euroa vuositasolla). Päälle toteutuu säädösten mukaiset vuosittaiset indeksikorotukset: tarkoittaen yliopistoilla 40 miljoonan ja AMK:lla 20 miljoonan euron vuosikorotuksia noin 2 prosentin kustannusten nousulla.

Varhaiskasvatukseen suuntautuu 33 miljoonaa euroa vuositasolla subjektiivisen oikeuden palautuksen ja ryhmäkokojen pienentämisen kautta. Rahanjaossa menestyivät myös lukiot, joille tulee 18 miljoonan euron korotus yksikköhintojen vahvistamisen kautta. Opiskelija- ja oppilashuollon vahvistamisen kautta peruskouluihin ja toiselle asteelle suuntautuu myös muutamia miljoonia euroa kullekin.

Eri koulutusasteille suuntautuu hieman rahoitusta myös työvoima- ja maahanmuuttajakoulutuksen sekä jatkuvan oppimisen pienten lisäpanostusten kautta. Myös Kansainvälisen kasvun -ohjelman kautta tullee hieman rahavirtoja koulutuksen järjestäjille. Nämä ovat pääsääntöisesti määräaikaisia. Oppivelvollisuuden jatkaminen 18-vuotiaaksi nostaa koulutuksen kokonaispanostuksia.

Kuten jo mainitsin, vielä selventämättä on pääsääntöisesti kertaluonteisten panosten suuntautuminen. Ammatillisen opettajien määrän nostamiseen on suunnitteilla tietojen mukaan noin 150 miljoonaa, mutta tämä on vain määräajaksi. Lisäksi lienee perustaitojen lisäämiseen tulossa kertapanostuksia. TKI-rahoitukseen tultanee myös käyttämään merkittävä summa näitä kertaluonteisia panostuksia hallituskauden aikana.

Nämä kertaluonteiset panostukset, joista merkittävä osa suuntautuu koulutuksen järjestäjille, sisältyvät hallitusohjelman Elinvoiman Suomi -osioon, jonka kooksi on kertaluonteisten panostusten osalta kaavailtu kokonaisuutena 522 miljoonaa euroa, ja Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -osioon, jonka kooksi on kaavailtu 730 miljoonaa euroa koko hallituskauden aikana.

Yhteenvetona voidaan eurojen kautta todeta, että koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on kääntynyt kasvavaksi kaikilla koulutusasteilla. Tämä antaa hyvän lähtökohdan koulutuksen järjestäjille lähteä kehittämään toimintaansa, kunhan sääntely ei tätä kahlitse. Samalla kuitenkin täytyy todeta, että merkittävältä osin lisärahoitus tulee olemaan määräaikaista.

 

Harri Hietala

Kirjoittaja on Sivistystyönantajien ekonomisti.