Reformin monet kasvot

Ammatillinen koulutus on massiivisen uudistuksen kohteena ja osana muutosprosessia tarkastellaan myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjät ovatkin saaneet jo perinteiseksi käyneen kesäkirjeen ja aikaa siihen vastaamiseen on kesäkuun loppuun saakka.

Moni ei kuitenkaan ole välttämättä tullut ajatelleeksi, että reformi koskettaa välillisesti myös muita koulutusasteita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on kaiken kaikkiaan yli 160, joista monella on myös muun kuin ammatillisen koulutuksen lupa. Tällaisia koulutuksen järjestäjiä löytyy niin urheiluopistojen, kansanopistojen kuin vaikka konservatorioidenkin joukosta. Koulutuksen järjestäjän kohderyhmää voivat siis samaan aikaan olla niin musiikkitunnilla käyvät koululaiset, ammattiin opiskelevat peruskoulun päättäneet nuoret kuin ammatillista osaamistaan täydentävät tai vaikka kieltä harrastuksena iltaisin opiskelevat aikuiset. Se, että järjestämislupia on useampi, ei välttämättä näy opiskelijan suuntaan mitenkään. Koulutuksen järjestäjä pystyy kuitenkin usean eri luvan kautta toteuttamaan toimivan kokonaisuuden ja siten suuret muutokset yhdellä sektorilla voivat vaikuttaa myös muiden opiskelumuotojen järjestämiseen.

Reformin yhtenä tavoitteena on saada vähenevistä resursseista huolimatta aikaan entistä laadukkaampaa koulutusta. Niin opiskelijan, työelämän kuin yhteiskunnan kannalta katsottuna laadukkaaseen lopputulokseen voi päästä monin eri tavoin. Edellytyksiä tarkasteltaessa ja keskenään verratessa keskeinen kysymys onkin, mitkä ovat ne reunaehdot jotka koulutuksen järjestäjän tulee täyttää saadakseen luvan myös jatkossa. Tarkastellaanko edellytyksiä vain ammatillisen koulutuksen näkökulmasta katsottuna vai huomioidaanko koulutuksen järjestäjän muodostama toiminnallinen kokonaisuus?