Osaaminen luo kasvun

Viestimme koko EK:n liittoyhteisön kanssa tänään vahvasti, että ”Kasvu maksaa velan – vain siten vältämme rajut leikkaukset ja veronkorotukset”.  Velanmaksuun onkin syytä keskittyä, onhan koronavirus aiheuttanut pelkästään tänä vuonna 15–20 miljardin euron lisävelan jo ennestään kestävyysvajeen kanssa kamppailevalle julkiselle taloudellemme.

Mistä uusi kasvu sitten syntyy? Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana aineellisen elintason kasvu on Suomessa perustunut käytännössä työn tuottavuuden kasvuun. Uudet ideat ja innovaatiot sekä uusi teknologia ovat kaikki nimenomaan inhimillisen pääoman kasvun ansiota. Maailman paras koulutus ja osaaminen ovat kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn edellytys sekä yhteiskunnan tukipilari.

Millaisia toimia sitten tarvitaan? Ensinnäkin koulutusjärjestelmän perustan on oltava kunnossa. Jos perustaidot jäävät saavuttamatta, on turha haaveilla koulutustason nostosta. Osaavaa työvoimaa ei voida poimia kaupan hyllyltä. Siemenet kylvetään jo varhaiskasvatuksessa. Nopeasti muuttuvat osaamistarpeet korostavat oppimisvalmiuksien merkitystä koko elämän ajan. Kompleksisessa maailmassa koulutusjärjestelmämme ja sivistynyt yhteiskuntamme luovat edellytykset maamme menestykselle ja samalla houkuttelevat osaajia ja investointeja Suomeen.

Työ on kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Tarvitsemme 200 000 uutta työllistä ylläpitääksemme nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan. Työllisyysasteen tulee nousta 78 prosenttiin. Työpaikkoja pitää syntyä tuottaville ja kasvua tukeville aloille. Työpaikat vaativat osaajia. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton esteet on vihdoin poistettava ja samalla varmistettava riittävä perusrahoitus kaikille koulutusasteille.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on jäänyt jälkeen kilpailijamaista niin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukemisessa kuin suorassa koulutusrahoituksessa. Nykyhallitus käänsi kurssia hieman, mutta kurottavaa riittää. Perusopetuksen vahvistaminen nojaa kuitenkin hankerahoihin ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen leikkauksia paikataan määräaikaisin lisäyksin. Samaan aikaan oppivelvollisuuden laajennusta ollaan viemässä läpi puutteellisin resurssein ja perusteettomalla kiireellä. Epäselvää on, kyetäänkö lisääntyvät odotukset korkeakouluille huomioimaan niiden resursseissa. Näin emme varmista maailman parasta koulutusjärjestelmää tulevaisuudessa.

Tuottavuuden kasvu syntyy uusista ideoista, teknologiasta ja innovaatioista. TKI-rahoituksen osalta tarvitaan määrätietoinen näkemys siitä, miten julkista rahoitusta kasvatetaan aidosti jo ensi vuodesta alkaen. Julkiset investoinnit on suunnattava siten, että ne houkuttelevat myös yksityisiä investointeja. Syksyn budjettiriihi on viimeinen hetki varmistaa, että Suomi parantaa asemaansa kansainvälisenä osaamisen ja innovaatiotoiminnan kärkimaana. Myös EU:n elvytysvarat ovat tässä mahdollisuus.

Ymmärrys siitä, että Suomi nousee vain koulutusta ja tutkimusta vahvistamalla, on jaettu laajasti. Tutkimus ja koulutus ovat keskeisiä tulevaisuuden investointeja eivät kulueriä. Yhteiskunnan ja yritysten osaamisinvestoinneille saadaan paras tuotto, kun toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ja pitkiin kumppanuuksiin koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden kanssa.

Katse on pidettävä kirkkaasti siinä, että Suomi nousee ja velka maksetaan osaamisella, koulutusta ja tutkimusta vahvistamalla.