Osaaminen EU-puheenjohtajuuden kärkeen

Olen vähän harmissani siitä, kuinka sammutetuin lyhdyin Suomi lipuu kohti heinäkuussa alkavaa EU-puheenjohtajuutta. Suomi tunnetaan kansainvälisesti koulutuksen ja innovaatioiden kärkimaana. Tässä olisi nyt loistava tilaisuus nostaa osaaminen EU-puheenjohtajuuden ykkösteemaksi ja puskea tarvittavia uudistuksia eteenpäin. Ainakaan vielä siitä kuitenkaan ei ole mitään merkkiä.

Parlamentaarisesti puheenjohtajuusteemoja valmistelleen työryhmän listalle ei osaaminen yltänyt, eikä pääministeri Sipilä kertaakaan edes maininnut sanaa koulutus tulevaisuuspuheessaan Euroopan parlamentille. Se on sääli.

Aikoinaan asetettiin tavoitteeksi, että Euroopan unioni on maailman kilpailukykyisin alue 2020. Siis ensi vuonna. Tähän piti pyrkiä koulutustasoa nostamalla ja tutkimusta vahvistamalla. Muistan tavoitteet hyvin, koska olin tuolloin EU-kokouksissa opetusministerinä niistä päättämässä.

Päälle iskenyt finanssikriisi laimensi pyrkimykset. Jäsenmaat joutuivat budjettipaineissaan leikkaamaan myös koulutuksesta ja tutkimuksesta, eikä 2020-tavoitteita tulla saavuttamaan. Mutta ei hanskoja pidä lyödä tiskiin, vaan laittaa uudistuksiin uutta vauhtia.

Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä vain osaamista vahvistamalla

T&K-investoinneissa Korean, Yhdysvaltain ja Japanin lisäksi jopa Kiina on nyt ohittanut Euroopan. Tämän pitäisi viimeistään herättää päättäjät.

Yli viidennes EU-maissa perusasteen päättävistä nuorista suoriutuu edelleen PISA-testin perusteella heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Tavoite oli pienentää heikosti suoriutuvien osuutta 15 prosenttiin, mutta määrä on ennemminkin kasvanut. Koulupudokkuutta on saatu vähennettyä lähelle 10 prosentin rajaa, mutta joissakin jo ennestään huonosti suoriutuneissa maissa osuus on vain kasvanut.

Tämän lisäksi Euroopassa lähes 40 prosentilla työelämässä olevista aikuisista on heikot tai ei minkäänlaisia digitaalisia taitoja. Nimenomaan digitaalinen talous on kuitenkin se, joka nyt voimakkaimmin myllertää koko maailman työn ja talouden rakenteita. Alan osaamista tarvitaan paljon enemmän.

Vain osaamista vahvistamalla Euroopan teollisuus pysyy kilpailukykyisenä ja pystymme vastaamaan globaaleihin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käyttöön, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen, työn murrokseen.

Vahva puheenjohtajuus tekee maasta EU-pöydissä kokoaan isomman toimijan. Hyvä esimerkki tästä on Viro. Se toimi EU-puheenjohtajana syyskauden 2017 ja jätti ison jäljen. Toisin kuin muut maat, Viro otti vain yhden näkyvän pääteeman, digitalisaation. Se sai puolessa vuodessa paljon aikaan, ja samalla brändäsi itseään digitalisaation kärkimaana. Tästä kannattaa ottaa oppia.

Suomesta tulee EU-puheenjohtaja nyt kolmatta kertaa. Kaikkia tärkeitä asioita puheenjohtajamaan on joka tapauksessa edistettävä. Siksi kannattaa ottaa yksi iso teema, jota rummutetaan läpi linjan, viedään eteenpäin ja nostetaan samalla omaa painoarvoa. Suomelle luontainen valinta on osaaminen. Siitä koko Euroopan tulevaisuus lopulta on kiinni.

Kuva: Mikko Mäntyniemi