Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan koulutuksen rahoitusta vahvistettava

Pysyvistä menolisäyksistä tulee pidättäytyä, koska koronakriisi vaikuttaa dramaattisesti julkisen talouden rahoituspohjaan. Esimerkiksi oppivelvollisuusuudistuksen aika ei ole nyt.

Oppivelvollisuuden pidentäminen laajan maksuttomuuden mallilla johtaa käytännössä suuriin haasteisiin erityisesti ammatillisen koulutuksessa ja sen rahoituksessa. Elinkeinoelämällä on suuri huoli ammattiosaamisen tasosta ja ammattiosaajien saatavuudesta. Myös lukiokoulutus on suurten rahoitushaasteiden edessä. Tavoite lisätä toisen asteen suorittaneiden määrää on kannatettava. Parhaiten sitä voidaan tukea huolehtimalla kuntien ja koulutuksen rahoituspohjasta, jotta eri puolilla Suomea on edellytykset huolehtia laadukkaasta perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ei ole vain koulutussektorin tehtävä, vaan siinä korostuvat myös toimivat mielenterveyspalvelut ja oppilas- ja opiskelijahuollon merkitys.

Kuntatalous ja koulutuksen rahoitus haasteiden edessä

Koronapandemia on suistanut koko maailmantalouden ennennäkemättömään kriisiin, joka on kohdellut eri toimialoja ja yrityksiä hyvin epäyhtenäisesti. Maailman BKT:n arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna selvästi, ja pudotus on rajumpi kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisissä. Myös Suomen BKT laskee voimakkaasti, vaikka epidemia pysyi keväällä 2020 melko hyvin hallinnassa ja samalla talouskehitys oli monia verrokkimaita parempaa. Uusimpien makroennusteiden mukaan Suomen BKT supistuisi kuluvana vuonna 4–6 prosentilla ja elpyminen olisi ensi vuonna keskimääräistä hitaampaa talouden jälkisyklisen rakenteen vuoksi. Talouskehityksen riskejä kasvattaa toisen epidemia-aallon käynnistyminen Euroopassa sekä epätietoisuus rokotekehityksen aikataulusta.

Suomen julkinen velka kasvaa kuluvana vuonna jopa noin 20 miljardilla eurolla, kun vielä alkuvuodesta lisävelan tarpeeksi arvioitiin vain noin kolme miljardia. Myöskään lähivuosille ei ole näkymää Suomen julkisen talouden tasapainottumisesta. Ilman lisätoimia Suomi velkaantuu voimakkaasti joka vuosi tästä eteenpäin, ja julkisen velan BKT-suhde nousee VM:n kestävyysraportin perusskenaariossa viime vuoden noin 60 prosentista lähelle 90 prosenttia vuosikymmenen lopulla. Tämän jälkeen kiihtyvä velkaantuminen jatkuisi, sillä väestön ikääntymiseen liittyvät kulut kasvavat nopeasti. Erityisen heikko on kuntatalouden näkymä, sillä kuntien menojen kasvupaine on voimakas. Kuntien velkaantuminen on alkanut muutaman viime vuoden aikana kiihtyä selvästi, ja kunnilla on voimakas paine priorisoida eri tehtäviä.

Peruskoulu ainoana koulutusmuotona on kuntien tehtävänä. Kuntatalouden tilanteessa huoli yhdenvertaisesta perusopetuksesta ja kuntien edellytyksistä huolehtia laadukkaasta koulutuksesta eri puolilla Suomea kasvaa. Koska myös ammatillisen koulutuksen ja lukioiden rahoitus on osana kuntien valtionosuusjärjestelmää, kuntien ja valtiontalouden haasteet näkyvät väistämättä myös niiden rahoituksessa.

Julkisen talouden korjausliike on rajumpi, jos teemme pysyviä menolisäyksiä

Voimakkaasti heikentyneessä julkisen talouden näkymässä olisi pidättäydyttävä kaikista päätöksistä, joilla julkisia menoja kasvatetaan pysyvästi. Vuosikymmenen puolivälissä ja loppupuolella on joka tapauksessa tarve tehdä erittäin suuri julkisen talouden tasapainotus: jos erittäin vahvoja rakenteellisia uudistuksia ei pystytä tekemään, joudutaan väistämättä rajuihin menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin. Keväällä 2020 toiminut ns. Vihriälän työryhmä arvioi vähimmäistarpeeksi noin 7–10 miljardin euron vuotuisen tasapainotuksen. Jos nyt tehtäisiin uusia menolisäyksiä, se kasvattaisi entisestään tarvetta kiristää julkista taloutta muutaman vuoden kuluttua.