» Uutishuone » Blogi » Miten kävi koulutusvaalien?

Miten kävi koulutusvaalien?

Laura Rissanen

Sunnuntain vaalien piti olla koulutusvaalit. Edellisten vaalien koulutuslupaukset sekä vaalikauden aikana tehdyt mittavat sopeutukset tarjosivat etenkin oppositiopuolueille vahvoja eväitä puolustaa koulutusta ja tutkimusta. Koulutuksen ja tieteen kunnianpalautusta ja tehtyjen leikkausten palautusta monet tahot ehtivätkin lupailla.

Vaalien alla koulutus kuitenkin jäi harmillisesti muiden aiheiden jalkoihin. Vaikka ratkaisut niin työllisyysasteen nousuun kuin ilmastonmuutokseen ja vanhusten parempaan hoivaan nojaavat pitkälti korkeaan osaamiseen. Hännänhuippuna Yleisradioin viimeinen puheenjohtajatentti, jossa koulutukseen ja osaamiseen käytettiin viimeiset kymmenen minuuttia. Sekin lähinnä kiistelyyn koulutusleikkauksista.

Millaisia ratkaisuja vaalivoittajat sitten tarjoavat koulutukseen ja tutkimukseen? Vaaliohjelmien pienintä yhteistä tekijää etsiessä ensimmäisenä nousee esiin tavoite nostaa Suomen tutkimus- ja kehityspanokset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi on toistaiseksi esitetty vähemmän.

Varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamista sekä esiopetuksen ulottamista 5-vuotiaille kannatetaan laajasti. Kovin kummoinen ennustaja ei tarvitse olla senkään veikkaamiseksi, että tuleva hallitus palauttaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden.

Hallitusneuvotteluissa pureudutaan varmasti myös oppivelvollisuuden mahdolliseen pidentämiseen. Onhan sitä tarjottu ratkaisuksi niin nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kuin työllisyysasteen nostoon. Pelkän peruskoulun varassa ei nykytyöelämässä pärjää, se on selvää.

Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että kahden edellisen hallituksen koulutusleikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi toisen asteen koulutukseen. Perusasiat on hoidettava kuntoon ennen uusia velvoitteita. Myös viestit perustaitojen rapautumisesta on otettava vakavasti. Peruskoulu tarvitsee nyt puolestapuhujia, osaamistason nosto lähtee lukemisesta, kirjoittamisesta ja laskemisesta.

Paljon muutakin hallitusohjelman kasaajien osaamistavoitteiden pöydältä löytyy lähtien korkeakoulujen rahoitusindeksien palauttamisesta ja korkeakoulutettujen määrän nostamisesta. Jatkuvan oppimisen edellytykset on varmistettava ja maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta huolehdittava.

Tulevat viikot näyttävät, miten vaalilupausten ja koulutuskentän toiveiden käy. Hallitusneuvottelijoiden toivon muistavan, että koulutuksen todelliset ammattilaiset löytyvät korkeakouluista ja oppilaitoksista ympäri maan. Sitä kuuluisaa kentän ääntä kannattaa kuunnella. Pitkäjänteinen, koko koulutuskentän huomioiva koulutus- ja tutkimuspolitiikka on arvossaan. Parhaat ratkaisut tehdään yhdessä.

Laura Rissanen

Kirjoittaja on Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja.